Pesto

Olis vielä noita ylijäämämunakoisoja, mutta…

Basilika terassilla on päästetty kukkimaan ja siemenet ovat tuuleentumassa ensi kevään kylvöä varten. Vielä sieltä irtoaa muutama lehti pestoon. Teen pienen peston IKEAn morttelissa siinä ajassa joka menee pastaveden kiehumiseen, monitoimikone puoltanee paikkaansa jos tehtailee pakkaseen suurempaa erää. Äänekäs ja stressaava laite, jonka meteliin yhtyy Huhtipojan huuto hänen halutessaan painaa käynnistysnappia. Isona se varmaan haluaa lehtipuhaltimen, prkl.

Pesto noin neljälle, tässä järjestyksessä:

1 valkosipulinkynsi
reilu hyppysellinen karkeaa merisuolaa
40 basilikanlehteä, pestynä ja kuivattuna
25g pinjansiemeniä
25g parmigiano reggianoa
25g sardinialaista pecorinoa
oliiviöljyä qb (quanto basta)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
2 Responses to “Pesto”
  1. Sari kirjoitti:

    Heh, en käytä morttelia koskaan peston tekoon, kun se lahjaksi saatu morttelini on liian hieno. (Jotain kovaa vihertäväksi värjättyä puuta, jonka pelkään menevän öljystä pilalle)
    Murskaan siinä vain mausteita, kuten vaikkapa kardemummaa.

    Jos pestoa jää jäljelle, Liguri Levantessa se lätkätään tomaattimurskaan ja syödään ”maltagliati” pastan kanssa. (Tosin liguriassa niitä sanotaan joksikin muuksi). Reseptin nimi on ” pi’ de punta” , jonka merkitystä en muista. Ei muista mieskään.
    Olin jo kyllä päätynyt tuohonkin reseptiin ihan itse, oli tietysti hienoa että sai keksinnölleen paikallista tukea :)
    Suomalainen basilika on muuten mielestäni yhtä aromikasta kuin Ligurialainen. Suomessa muutenkin yrtit saavat voimakkaat aromit, kiitos paljon valon!

  2. Sari kirjoitti:

    Allekirjoitan muuten täysin Italia-otsikon alle kirjoittamasi jutun.

    Olen miettinyt, muuttaisiko kansallisuuden hankkiminen suhtautumistani tähän toiseen kotimaahan. En koe olevani ulkopuolinen, mutta kuitenkin asenteeni on joskus ”distaccato”. Toisaalta olen luonteeltanikin sellainen.

    Luulen, että pahimmin kulttuurisokista kärsivät ne, joilla ei ole toiseen maahan muuttaessaan selkeää kuvaa
    1. siitä, minne ovat muuttamassa
    2. omasta sopetumis strategiastaan
    3. siitä, miksi ovat maahan muuttaneet.
    Tämän koin ensimmäistä kertaa Italiaan muuttaessani omassa nahassani, tämä toinen kerta menikin paremmin kun vahingosta viisaastuneena harkitsin asioita joka kulmalta.
    On toki niitäkin, jotka sopeutuvat ajan kanssa, vaikka suinpäin ovatkin alunperin päätöksen tehneet.

    Tästä voisi postatakin, eikä höpistä kommenttilaatikkoosi…

Sano toki jotain!