Italian energiapolitiikan teoriaa ja käytäntöä

harritarkka_08

(Harri Tarkka on eräs suosikkipilapiirtäjistäni, heti Vauron jälkeen. Olen fani jo vuodesta 1989. Lisää pilakuvia Tekniikka & Talous -lehdessä.)

Ensimmäinen historiallinen etappi, jolloin energiapolitiikkaa ja energiansäästöä jouduttiin pohtimaan, oli vuoden 1973 öljykriisi. Seuraava merkittävä käännekohta oli Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1989 ja sitä Italiassa seurannut kansanäänestys ydinvoimasta. Mukaan lähdettiin varmasti enemmän tunteella kuin järjellä, mutta en ole lopputuloksesta silti pahoillani, varsinkaan kun seismisen riskin maassa voimala rakennettaisiin paikalle jossa harvemmin järisee, eli siis minun takapihalleni. NIMBY NIMBY! Kun ydinvoima oltiin suljettu pois vaihtoehdoista, lähdettiin rakennusten ja lämmityslaitteiden energiatehokkuutta peräämään lailla numero 10/1991.

EU:n direktiivin 2002/91 seurauksena lakia täydennettiin lainvoimaisilla säädöksillä (decreto legislativo) DLGS 192/2005 ja DLGS 311/2006.

Decreto Legislativo 311/2006 vaikuttaa näin ark(k)itehdin vinkkelistä ihan hyvältä säädökseltä, siinä taulukoidaan ilmastovyöhykkeittäin lämmönläpäisykertoimet ja lämmitykseen kulutettavan energian määrä kilowattitunnilta neliömetriä kohti vuodessa, asetetaan minimimassa rakenteelle, vaaditaan liialliselta auringolta varjostamista, kehotetaan suosimaan uusiutuvia energiamuotoja sekä tuodaan peliin mukaan rakennuksen energialuokkakäsite. Harmi vaan että säädöksen suhteen on käynyt italialaisittain, eli asetukset sen soveltamisesta puuttuvat, federalismin nimissä niiden asettaminen on sysätty alueille (regioni) ja ne ovat tehneet, ketkä ovat viitsineet.

Aiempaa säädöstä on täydennetty ministeriön asennus DM 11/03/2008, jossa lämmönläpäisykertoimia tiukennettiin edelleen. Näitä taulukoita sovelletaan vain energiatehokuuteen tähtäävien kunnostustöiden verohelpotusten myöntämiseen.

Asuntojen energialuokitus on oiva keksintö, se lisää kuluttajan tietoisuutta siitä mitä on ostamassa, eikä rakennuttaja (lue: häikäilemätön grynderi) voi kaupata tuotettaan vain pullantuoksulla ja kiiltävälle paperille painetuilla brosyyreilla joiden kannessa poseeraa onnellinen perhe. Myös omakotirakentajaa sertifikaatti motivoi vaatimaan hyvää, kun se konkreettisesti heijastuu jälleenmyyntihinnassa. Lain mukaan 1. heinäkuuta 2009 lähtien jokaisessa kiinteistökaupassa tulisi papereiden joukossa olla todistus rakennuksen energialuokasta, mutta vielä tähän päivään mennessä on useimmilla alueilla epäselvää, kuka pumaskan voi laatia.

Tällä hetkellä maahan tuodaan tankkerikaupalla öljyä sekä maakaasua putkessa silloin kun Venäjä ja Ukraina sen suovat, ja niillä lämmitetään harakoille. Maahan tuodaan myös ranskalaista ydinsähköä. Aurinkoenergiaa, sekä sähköä että lämpöä, hyödynnetään vähemmän kuin aurinkoisessa Itävallassa. Vihreät vastustavat tuulivoimaloita, kun ne pilaavat maisemaa, tappavat lintuja ja pitävät ääntä.

***

Biologi-Jari on vastannut kutsuun, samoin Antti. Hyvä, hyvä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Sano toki jotain!