Välimeren passiivitalo

fathy48_49

Passiivitalon ideaa on kehitetty etenkin Pohjois- ja Keski-Euroopassa, ja ensimmäiset toteutukset Italiassa ovat olleet saksalaisen mallin uskollisia kopioita. Tämä on antanut Etelä-Tirolille huiman etumatkan, kun kirjallisuutta on voitu lukea alkuperäiskielisenä ja ilmastokin on suunnilleen sama. Ensimmäisten kokeilujen jälkeen huomattiin ettei keskieurooppalaista mallia voida soveltaa sellaisenaan Välimeren ilmastossa: se keskittyi liiaksi lämmön pitämiseen sisällä, eikä kesäisen jäähdytyksen tarvetta oltu huomioitu riittävästi. Rakenteista ilmoitettiin lämmönläpäisykerroin, vaikka Välimeren ilmastossa varsinkin kesällä lähes yhtä tärkeitä suureita ovat ajallinen viive ulko- ja sisäpinnan huippulämpötilan välillä sekä rakenteen kyky tasata huippuja. Syntyi välimerellinen passiivitalo.

Vanhankaupungin sydämessä sijaitseva holvikattoinen studiomme lämpiää varaavalla passiivisella aurinkoenergialla. Lämmitystä integroidaan villapaidalla. Samalla lailla ovat toimineet Materan luola-asunnot. Onhan siellä vähän koleaa, mutta se on silti ensimmäinen työpaikkani Tuppulassa jossa pärjää talven yli ilman lapasia. Kesällä siellä on miellyttävän vilpoista. Oletteko pistäytyneet helteellä etelän maissa kirkon viileydessä? Harvalle tontille mahtuu toista metriä seinänvahvuutta, mutta varsin tyydyttäviä tuloksia saadaan jo neljänkymmenen sentin kevytbetoniharkolla. Kivisten kaupunkien pienilmastoa voi parantaa vihreillä katoilla.

Jäähdyttämisen ongelmasta  ja perinteisten rakennustekniikkojen siihen tarjoamista vastauksista on kirjoittanut egyptiläinen professori Hassan Fathy. Passiivisen jäähdytyksen suunnittelusta on kirjoitettu useita kiinnostavia kirjoja, jotka odottavat Amazonilla sitä päivää jolloin minulla olisi tuhat taalaa ylimääräistä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
One Response to “Välimeren passiivitalo”
  1. VP kirjoitti:

    On avartavaa lukea toisen ilmaston haasteista. Tänne Suomeen on paikallaan muistutus, että voihan sitä turvata vaatetuksellakin kehon tarvitseman lämpöenergian. Nykyiset suomalaiset ovat tottunut sen verran tasaisiin lämpöolosuhteisiin, että usein pienikin sisälämpötilan heitto kylmään tai kuumaan aiheutta vastalauseen.
    Kun rakennukset ja lämpö ovat aiheena, kaikille on selvää, että Pohjolassa kriittisintä on lämmittäminen, mutta jäähdytyskin on tarpeen suuren osan vuodesta. Täällä nämä asiat nähdään usein pelkästään rakennusteknisinä ongelmina.
    Uudessa toimistorakentamisessa ja työpaikkojen peruskorjaamisessa asennetaan yleensä jäähdytystekniikka. Pääkaupinkiseudulla asiaa tukee kaukojäähdytys eli tuttavallisemmin kauko-kylmä. Jäähdyttämistä tarvitaan ihmisten lisäksi servereille.
    Hyvässä suunnittelussa otetaan huomioon lämmönkulku monipuolisesti, missä perinteisillä ratkaisuillakin on oma paikkansa. Siksi esimerkiksi auringon säteilylämmön kuumentavaa vaikutusta vähennetään varjostuksella tai selektiivilaseilla jo ennenkuin se pääsee kuumentamaan huoneita.
    14.2. Hesarissa kerrottiin sivulla A15 Järvenpäähän rakennettavasta nollaenergia-asuintalosta, jossa kesäajan auringonsäteilyvaikutusta vähennetään nimenomaan varjostuksella. Hienoa, että on ajattelivia ihmisiä.

Sano toki jotain!