4vee

Huhtipoika vietti viikonloppuna merkkipäivää, ja eikä siinä kaikki: samaan viikonloppuun mahtui kolme muuta syntymäpäivää ja yksi kaste. Yhden synttärin yli hyppäsimme, mutta luokkatoverien kollektiiviseen lahjaan osallistuin. Muille päivänsankareille hankin pehmot mieheen/naiseen (koira, 2 dinosaurusta, koala). Kotiin kutsuttiin lähimmät tutut, maternan kaverit saivat tyytyä kakkuun luokassa. Kun saavuimme aamukymmeneltä koululle kakku nupittomalle kattilankannelle aseteltuna (minulla ei ole kakkuvatia!) ja kierrätyskartonkisilla tukikaarilla (molemmilta puolilta piirrettyjä) suojattuna, oli koulun portailla vastassa joukko (kutsumattomia) äitejä, jotka ilmoittivat että lahjan saa sitten hakea Benettonilta maanantaina (ks. figura di merda). Ensi vuonna joutunen järjestämään juhlat koko luokalle, ja koska vieraat eivät mahdu kotiin, pidän kekkerit jossain vuokrasalissa, huoh ja voih. Olen lisäksi aika kranttu vuokrasalien akustiikan suhteen, mutta onneksi on vuosi aikaa ajatella asiaa. Tai ainakin puoli vuotta, sillä mahdollisesti myös Italiattaren juhlien kutsuvieraiden listaa on laajennettava.

Vastatuuleni nitojien suhteen jatkuu edelleen: niitit tuppaavat olemaan eri kiinteistössä itse työvälineen kanssa, ja loppuvat kesken operaation.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
5 Responses to “4vee”
  1. Muru kirjoitti:

    Mutta vau, mitkä kakut. Ja jos ne äidit olisivat halunneet itse tehdä bella figuran ne eivät kai olisi aiheuttaneet sulle brutta figuraa. Ainakin teoriassa, mutta ilmeisesti juuri se ”più bella figura” onkin kaiken ydin, joka laittaa muiden sosiaaliset huomioimisyritykset alempaan kastiin (ts. itse en varmaan ikinä pystyisi sitä kaikkein sopivinta suoritusta keksimään). Onnea joka tapauksessa päivänsankarille, joka kasvaa kamalaa vauhtia.

  2. Pirita kirjoitti:

    Onnea pàivànsankarille ja mahdottoman hienot kakut olet tehnyt! Meillà on juniorin 6v synttàrit ensi viikolla. Edellisinà vuosina olen vienyt maternaan vain keksejà ja mehua, jotka opet ovat jakaneet lapsille pàivàruokailun jàlkeen. Juhlat olemme juhlineet omien ystàvàperheiden kanssa. Pojan pàikkàrissà on kuitenkin tapana ettà 6v synttàreihin kutsutaan luokan kaikki samanikàiset kaverit eli yhteensà 13 kaikkein villeimmàssà iàssà olevaa lasta. Meillàkin vaihtoehtoina olivat koti, àlyttòmàn kallis ludoteca tai màkkàri…..pààdyttiin kaikkein helpoimpaan ja yksinkertaisempaan vaihtoehtoon: Molfetan màkkàriin ja kouluun poika saa viedà suomi-lomalta tuotua Fazerin sinistà.
    Tààllà meidàn suunnalla on ollut tapana pitàà lasten synttàreità ravintoloissa, pizzerioissa, villoilla, ludotecassa, mutta jopa kattoterasseilla ja muutamat synttàrit ollaan vietetty jopa autotalleissa….mutta ei koskaan kenenkààn omassa kodissa!

Trackbacks
Check out what others are saying...
  1. 40vee « kirjoitti:

    […] Eikä minulla ole vieläkään kakkulautasta, kakkulapiosta puhumattakaan, vaikka olin luvannut tulla aikuiseksi. Ryppyvoidetta sentään […]

  2. 40vee : Arkitehti kirjoitti:

    […] Eikä minulla ole vieläkään kakkulautasta, kakkulapiosta puhumattakaan, vaikka olin luvannut tulla aikuiseksi. Ryppyvoidetta sentään […]

  3. […] Huutaessani lapsrakkaille kuin höyryhinaaja. Viedessäni syntymäpäiväkakkua kouluun käyttäen kakkulautasena kattilankantta, josta olen ruuvannut nupin irti. Kun iltapäivällä kylään tulevat lasten ystävät löytävät […]



Sano toki jotain!