Waldorf-fontti

Navigoin turhan tiedon valtameressä etsimässä marokkolaisen tadelakt-stukkon kaupallisia valmistajia, ja sitten keitti.

Tadelakt on käytännössä kalkkilaastia, jonka tekee kiiltäväksi ja vettähylkiväksi sen käsitteleminen oliiviöljystä tehdyllä saippualla ja kiillottaminen sileällä kivellä. Koska kalkkilaasti ja oliivisaippua ovat hyviä ja luonnollisia asioita, ne sopivat antroposofiseen maailmankatsomukseen kuin nenä päähän, ja siksi ne pakataan ruskeaan paperikassiin jossa on akvarellisateenkaarietiketti ja tekstit waldorf-fontilla. Ettei vaan kenellekään jäisi epäselväksi kuinka harmonisessa suhteessa ollaan universumin sielun kanssa, good vibes ja niinpäinpois.

Kun esitysteknisestä kaanonista ollaan sovittu, voi samalla kaavalla tehdä mitä vain steiner-koulun webbisivuista hyvän rasvan tai hyvän saippuan pakkaukseen. Rohkenen viedä brändäystä vielä pidemmälle: waldorf-fonttisella käyntikortilla bioarkkitehti profiloituisi erilleen mistä tahansa perinteisistä rakennustekniikoista kiinnostuneesta talotohtorin pölhöstä. Jos selkeästi rajatun asiakaskunnan kanssa vielä jaksaisi illat pitkät juoda demeter-laatuista yrttiteetä, puhua homeopatiasta, vastustaa rokotuksia, vertailla eurytmiatossuja ja vaihtaa kasvisruokareseptejä, voisi raksalla vapaasti käyttää korkkia polystyreenin sijaan hinnasta välittämättä. Edellyttäen että pakkaus täyttää antroposofiset vaatimukset, sillä pakkaus on aina sisältönsä substanssia tärkeämpi, paitsi tietysti tavisten mielestä jotka pysähtyvät jo ennen pakkauksen arviointia tuijottamaan hintalappua.

Julistaisin waldorf-fonttia käyttävät tuotteet tältä istumalta boikottilistalleni mielikuvituksettoman grafiikkansa puolesta, ellei Weledalla olisi niin ylivoimaisen hyviä tuotteita.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
10 Responses to “Waldorf-fontti”
  1. sirokko kirjoitti:

    Eksyin tadelakt-maailmaan pitkäksi toviksi, ihme ettei sitä meillä myydä.. Siitä tulikin mieleeni, jospa voisit kertoa miten rakennetaan oikeaoppinen vesitorni. Meillä pitäisi uusia pihan betonibunkkeri ja olisi kiva tietää miten ne sisäpinnat (ja mutafiltterit) kannattaisi tehdä ettei tarvitsisi etanoita sieltä kalastella kuten tähän asti. Juomavedeksi asti sen ei tarvitsisi kelvata.

    • arkitehti kirjoitti:

      Minun ymmärtääkseni vesisäiliön tulee olla tiivis, muuten sinne menee väistämättä etana vilvottelemaan. Ja siinä pitää olla riittävän iso huoltoluukku, josta mahtuu mies juuriharjan ja/tai painepesurin kanssa sisään. Meillä kaupan olevat vesisäiliöt näyttävät nykyään olevan polyetyleeniä, vanhat ovat muurattuja ja vesitiiviiksi rapattuja, sementistä valettuja ja rapattuja, tai – hui! – asbestimineraalilevyä. Vanhoissa sadevesisäiliöissä (maanalaisissa) rappaamaton kalkareniittimuuri jakoi säiliön kahteen (tai useampaan) osaan: vesi suodattui kiven läpi, ja suurimmat epäpuhtaudet jäivät ensimmäisen altaan pohjalle. Ja ennen vesisäiliöissä pidettiin ankeriaita, jotka söivät varmaan ne etanat. Sitten siellä oli ankeriaankakkaa, yääääk…

      Tuleeko vesi vesijohtoverkosta vai onko se katoilta kerättyä sadevettä? Ja onko mutaa paljon?

  2. Leena kirjoitti:

    Minulla on oma inhokkifonttini, jonka nimeä en kyllä muista, sellainen vinksahteleva ”käsinkirjoitettu”, jota näkee aika paljon pikkufirmojen logoina ja suomeksi ilmestyneen Frida Kahlo-elämänkerran kannessakin. Menetän luottamukseni heti siihen, mitä sillä on kirjoitettu!

  3. sirokko kirjoitti:

    Myöhässä mutta kuitenkin.. Vesi tulee kaupungin vesijohdosta ja juu, mutaa tulee mukana välillä niin että vesi on vallan ruskeaa, pohjalle kertyy kiva kerros liejua. Tiilestä meinaavat sen muurata ja rapata sisäpinnat kuten vanhakin., miehen mentävällä aukolla. No sitten meinaavat iskeä sen kiinni naapurin seinään, eikös siinä pitäis jo olla jotain eristettä seinien välissä, edes plastikkaa jos ei muuta löydy, vai? Ja mieluummin etanan kakkaa kuin ankeriaan!!
    Blogisi ei muuten enää päivity blogilistalla, huomasin, pitää siirtää merkkisi toisaalle.

    • arkitehti kirjoitti:

      Joo, riivatun blogilista. Ei kai noista ilmaispalveluista voi valittaakaan :)

      Laittaisin naapurin puolelle kaksinkertaisen muurin, eli säiliön muuri plus se naapurin seinä, väliin voi jättää jopa tyhjää jota pitkin vesi ei siirry. Ja tosiaan jos säiliön jakaa kahteen osaan niin että täyden ykkössäiliön pintavesi valuu sinne kakkoseen, niin se jättää jo suurimman osan mudasta ensimmäiseen altaaseen. Vaikka haitanneeko tuo kasteluvedessä?

      Meilläkin kertyy pitkällä aikavälillä jotain saostumaa vesipullojen pohjaan, niin että ne esteettisistä syistä pestään välillä kloorilla ja pulloharjalla. Mutta muistan tutun, joka laboranttina teki pullotettujen vesien analyysejä ja joi mielummin (jopa) mutaista ja ruosteista hanavettä: pullovedellä on kallis litrahinta, ja paineet ”puhtaiden paperien” saamiseen ovat sen mukaiset.

  4. sirokko kirjoitti:

    No se esiallas on ihan toteutettavissa oleva idea, käytetäänhän vettä kuitenkin ruuanlaitossa ja pesuvetenä (niin että valkopyykki on meillä ruskopyykkiä). Hanavettä monet juovat sellaisenaan eikä se näköjään tapa niinkään, minä vaan en, kun ajattelen että meillä vesi kuitenkin seisoo ensin säiliössä etanoineen päivineen ja kesällä lämpiääkin aika hyvin…glups.
    Kiitti sinulle selityksistä!

Trackbacks
Check out what others are saying...
  1. […] saanut kummisedältään Arkkienkeliltä lahjaksi saksalaiset luomuakvarellit, joiden arvatenkin antroposofisessa pakkauksessa kerrottiin pigmenteissä käytetyn luonnonvärejä. Yllätykseni oli suuri, kun […]



Sano toki jotain!