Koska olet sen arvoinen

Jostain syystä en koskaan ole pitänyt itseäni jonkun ryppyvoiteen arvoisena, vaan olen aina päättänyt tähdätä hieman korkeammalle. Sain neljäkymmentävuotislahjaksi koko perheen kadehtiman läppärin, ja nyt samassa hybriksessä villiinnyin itse ostamaan järjestelmäkameran. Rahaa ryppyvoiteeseen ei tälläkään kertaa jäänyt, eikä oikeasti edes kameralaukkuun. Käytän toistaiseksi Stockmannin kangasshopperia.

En ole koskaan aikaisemmin ostanut järjestelmäkameraa. Faijan Spotmatic oli vuonna 1972 ammattilaistasoinen peli, ja se palveli tarkoituksessa eli valokuvien ottamisessa kolmekymmentä vuotta. Voi palvella jatkossakin mikäli huollatan sen, ja mikäli joku (=faija) vielä viitsii filmien kanssa pulata.

Arkkienkeli, ei kummisetä vaan se toinen, totesi murheellisena että minulla on nyt isompi kuin hänellä. En ihan viitsinyt kertoa että se oli valintani pointti, ja siihen on olemassa laskukaavakin: ensin lasken sen mihin on varaa ja sitten nokitan viidelläkymmenellä prosentilla. Kerran se vain kirpaisee, eikä tarvitse ainakaan murehtia seuraavien vuosien aikana sitä olisiko sittenkin pitänyt ostaa turbo. Nyt voin lohduttautua sillä että kaikki kaupassa myytävä parempi on ammattilaiskamaa, enkä minä ole valokuvaaja.

Olen aika innoissani siitä että minulla on nyt harrastus.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
7 Responses to “Koska olet sen arvoinen”
  1. Stazzy kirjoitti:

    Tuleeko tästä isona valokuvablogi?

  2. violet kirjoitti:

    No helkkari, onneksi olkoon! Kerrotko mikä on se kamera?

  3. Uusi Aamu kirjoitti:

    Meillä on sen joku vanhempi sisaruksista ja niin kovasti kun sen käytöstä nautinkin, on koko ajan harmituksena, että miten en osaa käyttää sitä niin kuin ammattilaiset. Pitäisi vissiin opetella, voisi saada paljon enemmän irti 😉

  4. Samma kirjoitti:

    Mä tulin kans penäämään uusien laitteiden merkkejä ja malleja.

  5. Sari kirjoitti:

    No voi pahus, sulla on isompi kun mulla. :)

    Minä aion sanoa vanhetessani kuin se satavuotias ranskalaisrouva, joka totesi: ”Minulla on vain yksi ryppy ja istun sen päällä. ” Ja katselen sitten sen rypyn päällä istuen ottamiani valokuvia. Tervetuloa kerhoon!

Sano toki jotain!