Kivijalkasaarto

Suutun välillä lähikauppiaalle, lähinnä vanhankaupungin autoliikenteen rajoittamiseen liittyvästä polemiikista, ja äänestän jaloillani kauppasaarron. Siirryn pariksi viikoksi hoitamaan toista kivijalkaa, ja vaikka palaankin sitten polulleni, on liikkeenpitäjälle ainakin demostraatioluontoisesti muistutettu ettei kauppiaiden pidä toimia asukkaiden intressiä vastaan. Varsinkaan lähikauppiaiden.

Suurin osa vanhankaupungin halki kulkevasta liikenteestä on pelkkää läpiajoa, sillä kaikki keskiaikaisen kaupunkirakenteen tarjoamat pysäköintipaikat, lailliset ja laittomat, ovat jo täynnä. Yhtään uutta asiakasta ei mahdu, mikäli tarkoituksena on se, että asiakas saapuu autolla ja pysäköi suoraan liikkeen kynnykselle. Yhtään uutta asiakasta ei saavu jalan, sillä kävely seinänviertä pitkin ripeää tahtia etenevän autojonon taustapeilien hipomana ei ole miellyttävä kokemus.

Myönnän ettei tuppulalaisten vakuuttaminen jalankulun iloista ole helppo haaste, mutta kasvavan automäärän mahduttaminen keskiaikaisille kujille on vielä vaikeampaa. Se on mahdotonta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Sano toki jotain!