Hui alumiini

Uusi Musta kirjoitti SIGG:n ekojuomapulloista, jotka ehkä sittenkin ovat viherpesuaineella viimeisteltyjä. Artikkelissa oli kiinnostavia linkkejä, joita seuraamalla ilmeni ettei sveitsiläinen laatupulju ole hoitanut asiakastiedotustaan ihan viimeisen päälle, jos kohta ongelmia (lue: lähes 20-kertaisia pitoisuuksia SIGG-pulloihin verrattuna) bisfenoli alfan kanssa on ollut muillakin ekopulloilla lootuskukkalogosta huolimatta.

Maahantuoja rauhoittelee huolestunutta kuluttajaa kertomalla että vaikka SIGG-pullot ovat alumiinia, neste ei ole missään vaiheessa kosketuksissa alumiiniin. Pullojen sisäpintaan on poltettu uusi entistä myrkyttömämpi suojakerros. Itse kaipaisin tukevampia lähteitä alumiinin terveysvaikutuksista kuin viittauksen Nooran alkuperäisen, innostuneen postauksen kommentoijaan, joka on vahvasti sitä mieltä, että alumiini on myrkky.

Teknologiateollisuus Ry:n julkaiseman alumiinitiedotteen mukaan ihmiset saavat alumiinia noin seitsemän milligrammaa päivässä pääosin elintarvikkeiden kautta. Ravinnossa on luonnostaan mm. maaperästä peräisin olevaa alumiinia, jonka välttäminen on jokseenkin mahdotonta, kun sitä on 8% maankuoresta ja se on kolmanneksi yleisin alkuaine hapen ja piin jälkeen. Sitä luulisi löytyvän pulloveden lisäksi niin pinta- kuin pohjavesistä.

Pinnoittamattomien ruoanvalmistusastioiden käyttäminen aiheuttaa happamien tai suolaisten ruokien kanssa alumiinin liukenemista elintarvikkeeseen (tiedon leviämisen jälkeen kaikki vanhat mehumaijat vaihdettiin teräksisiin). Alumiinibrosyyrissä kuitenkin todetaan, että jos kaikki nautittava ruoka valmistettaisiin ja säilytettäisiin alumiinisissa astioissa, olisi vuorokautinen alumiinin saanti silti vain noin kymmenen prosenttia FAO:n ja WHO:n suosituksen suurimmasta sallitusta alumiinin määrästä. Tässä lienee joku pilkkuvirhe, sillä WHO:n suosittelema yläraja on 60mg/vrk, ja keskimäärin nautittu 7mg ylittää jo kymmenyksen. Pikkujuttu. Itse olen enemmän huolissani pinnoitetuista ruoanvalmistusastioista, sillä olen kaasuliekillä ”kuumenna öljy pannulla ja lisää” tuhonnut Scanpanin, Hackmaninin Kovanaaman heppoisemmista teflonpannuista nyt puhumattakaan. Ja teflon on karsinogeeni.

Alumiiniyhdisteitä käytetään elintarvikkeissa lisä- ja apuaineina, sekä lääkeaineissa, kuten liikahappoisuuden ja sen oireiden hoitoon käytettävissä valmisteissa, särkylääkkeissä ja vitamiinivalmisteissa.

Jotain epidemiologista näyttöä luulisi syntyvän siitä, että yksinomaan Italiassa 60 miljoonaa ihmistä keittää aamusumppinsa alumiinipannussa vuodesta 1933. Siitä huolimatta alzheimerin ja alumiinin yhteyttä ei olla vielä lähellekään varmistettu.

Olen aika kiinnostunut juomapulloista, vaikka SIGGistä minun täytyy harmikseni todeta että se on kallis eikä Spiderman taida olla enää tuotannossa. Ehkä siinä oli lisäksi vanhanmallinen BPA-pitoinen sisäpinnoite. Koska uuden huippusalaisen pinnoitemateriaalin haitoista ei olla vielä kohistu, saattaisin jopa uskoa että ihan vanhanajan alumiinipullo on parempi, mikäli siitä juodaan vettä, ja mitäpä muuta: ei minulla ole oluthanaa kotona.

Minkä tahansa pullon valitsee, saa jonkun vihat niskoilleen Vaellusnetissä. Siggipullot on helevetin naurettavan näköisiä tunturissa, ja inttipullon valinnut on reteilevä extremisti.

Laskin että Italiattaren koulussa, noin kahdensadan vuotuisen koulupäivän, kolmen keskimäärin kahdenkymmenen oppilaan rinnakkaisluokan ja viiden luokka-asteen voimin juodaan 60.000 puolen litran PET-pullollista vettä (miinus Italiattaren kulahtanut ärrävesipullo, joka kestää koko lukuvuoden). Kai ne voisivat hanastakin juoda, mutta kun ei, eikä juottohanoja ole käytävällä, eikä välitunniksi poistuta luokasta.

Kuvassa: Italian armeijan vanha alumiininen vesipullo, USA:n armeijan vanhanmallinen alumiinipullo uudistuotannossa, SIGG:n teräspullo.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
4 Responses to “Hui alumiini”
  1. Stazzy kirjoitti:

    Olin lukevinani jostain (voi etsiä ihan lähteenkin, kun taas kehtaan) kanadalaisesta testistä, jonka mukaan pahimpia myrkkylähteitä (etenkin bisfenol A) ovat itseasiassa juomatölkit. Niiden sisäpinnoite on jotain muovia, josta liukeni nesteeseen huomattavasti enemmän BPA:ta kuin muovipulloista. (Verrattiin siis saman juoman, esim. kokiksen BPA-pitoisuuksia eri puteleissa.)

    • arkitehti kirjoitti:

      Ja tähän käännökseksi että savolaisilla kehtaaminen tarkoittaa samaa mitä muualla maassa sanotaan viitsimiseksi 😀

  2. sirokko kirjoitti:

    Minä olen myös tuota alumiinia ihmetellyt, kun täällä on sukupolvien ajan keitelty alumiiniastioissa niin kahvit kuin sopat ja keitellään edelleenkin. Eka käyttökerralla vaan pitää keittää astiassa maitoa ja myrkyt imeytyy siihen, niin sanovat. Tiedä sitten.. itse ollaan jäävejä sanomaan mitä kaikkea aivotoimintaa tässä ollaan vuosien mittaan menetettykään.

  3. vasen kasi kirjoitti:

    Onneksi meilla sattuu ranskassa olemaan kraanat seka koulussa etta duunissa. Itse juon tosin kahvia porsliinista ja Perrieria lasipullosta. Just iltapuhteiksi askartelin 1,5 litran muovipullosta kanoille juottoastian jonka vois huomenna kiinnittaa niille aitaan. Jain pohtimaan kumpi niille ois parempi, jatkaa keraamisen juomavesiastiansa sottaamista mullalla, kakalla ja hoyhenilla vai niella muovipullon myrkkyja. Meidan perhe syo niitten munat!, ja ehka kanatkin joskus myohemmin joko kakalla tai BPA:lla maustettuina!!

Sano toki jotain!