Seitsemän kysymystä rasismista

Joskus ihmiset sanovat, etteivät ole rasisteja vaan maahanmuuttokriitikoita. Miten rasismi eroaa maahanmuuttokritiikistä?

Rasismi on ennakkoluulo eriväristä ihmistä kohtaan, vaikka tämä olisi syntynyt Suomessa ja jopa kasvanut kantasuomalaisessa perheessä. Kaikki maahanmuuttokritiikki ei ole rasismia.

Osa maahanmuuttokriitikoista on itse asiassa maahanmuuttajakriitikoita: heidän mielestään maahanmuutto ei koskaan ole hyvä asia, sillä maahanmuuttajat nostavat rahaa sossusta ja vievät siinä samalla työpaikat. Eikä niitä mokkakorvia kannata lähtömaassakaan auttaa, kun apu menee vain korruptoituneelle hallitukselle, avustusjärjestöjen taskuihin, ja todennäköisesti ovat ihan itse ryssineet asiansa omaa kykenemättömyyttään, joka korreloi pigmentin kanssa.

Maahanmuutto ei ole koskaan täysin ongelmatonta, mutta tilannetta jossa kukaan ei muuttaisi maahan tai maasta tuskin oltiin saatu aikaan edes Enver Hoxhan Albaniassa.


Onko rasismi lisääntynyt Suomessa maahanmuuton lisääntymisen myötä?

En usko. Vihapuhujat ovat vain entistä vakuuttuneempia siitä että he edustavat hiljaista enemmistöä, enkä täysin sulkisi pois tätä mahdollisuutta. PerSut menestyivät kaikesta huolimatta muuta maata huonommin pääkaupunkiseudulla, jossa maahanmuuttajien enemmistö asuu.


Rasismin sanotaan lisääntyneen etenkin internetissä, jossa ihmiset kirjoittavat usein kärjekkäästi. Millainen vaikutus internetillä on ollut suomalaiseen rasismiin?

Nimettömänä huutelu sopii suomalaiseen keskustelukulttuuriin kuin nenä päähän.


Rasismi liitetään usein taloudelliseen lamaan ja huono-osaisuuteen. Rasistisia asenteita esiintyy kuitenkin myös hyvinä aikoina ja hyväosaisten joukossa. Miten tämä selittyy?

Rasismi opitaan kotoa, ja rasismi liittyy usein ennakkoluuloiseen, muutosvastaiseen ja epäluuloiseen luonteenlaatuun. Koulutetut ihmiset osaavat useimmiten pitää mölyt mahassaan, vaikka todellisuudessa inhoaisivat ihonväriltään poikkeavia, vammaisia, naisia ja duunareita.


Ihmisten eriarvoistuminen on viime vuosina näkynyt Suomessa etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa kantaväestö on alkanut muuttaa pois maahanmuuttajien suosimilta asuinalueilta. Millainen yhteys yhteiskunnan eriarvoistumisella on rasismiin?

Kovat arvot puhuvat: kynnelle kykenevät pakenevat lähiökouluista ja asuinalueilta joissa kiinteistön hinta saattaa lehtitiedon mukaan romahtaa, koska naapurirappuun muutti tummapintaista väkeä. Eriarvoistuminen ei johdu rasismista, ehkä pikemminkin päin vastoin kun suuresta keskiluokasta tippumista pelätään.

Todennäköisesti oman hevonperseessä sijaitsevan piikkilanka-aidalla pahasta maailmasta eristetyn omakotitalon, turvahälyjärjestelmän ja hevonperseessä asumisen edellyttämien kolmen auton hinta huutaa niin paljon ylitöitä, että saman ajan käyttäminen korttelitoimikunnassa, taloyhtiön pihakasvimaakerhossa tai muussa vapaaehtoistoiminnassa olisi riittänyt koko planeetan puolitoistakertaiseen pelastamiseen.

Kovissa arvoissa yksityinen hyvä nostetaan yhteisen hyvän edelle, vaikka hankittua – aineellista – hyvää sitten joutuisi puolustamaan viidakkoveitsi hampaissa.


Usein väitetään, että maahanmuuttajien kokema syrjintä johtuu ainakin osittain heidän omasta käytöksestään. Pitäisikö maahanmuuttajan ajatella edustavansa omaa ryhmäänsä valtaväestön silmissä?

Valitettavasti kyllä, aivan samoin kuin miesvaltaisella alalla työskentelevän naisen joka on vahvuuksineen ja heikkouksineen koko sukupuolensa edustaja. Vastuu on suuri.


Osaa poliitikoista on syytetty rasististen väitteiden esittämisestä. Kuinka suuren vastuun heidän voidaan sanoa kantavan vallitsevasta yhteiskunnallisesta ilmapiiristä?

Poliitikot kantavat puheistaan hyvin suurta vastuuta: poliitikkojen rodullistava ja etnistävä puhe tekee arkipäivän rasismista salonkikelpoista, ja jos rasismipuheilla on nostetta vaaleissa, pyrkivät myös muut puolueet myötäilemään niitä.

***

HS:n Seitsemään kysymykseen rasismista vastasi nojatuoliantropologi TkL Katja Huovinen

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Sano toki jotain!