Aisha Gaddafin sohva

Näin aamulla Pravdassa kuvia vallankumouksellisten rellestämisestä Muammar Gaddafin tyttären Aishan kämpillä. Taustalla olevien portaiden muoto ja detaljit järkyttivät minua enemmän kuin yleinen tuho ja ryöstely tai kullatun merenneitosohvan mauttomuus.

On ymmärrettävää – vaikkakaan ei ehkä ”oikein” saati järkevää – että vuosikymmeniä jatkuneen diktatuurin jälkeen tekee mieli ryöstellä kultakahvaiset hammasharjat ja muutenkin pistää hulinaksi.

Sohva voisi mennä jopa vitsistä, vaikkakin roisinpuoleisesta.

Mutta ne portaat. Luulisi että diktaattorin tyttärellä olisi ollut varaa parempaan suunnitteluun, sen sijaan että tyytyy kenen tahansa geometran kynästä lähtevään tusinaratkaisuun. Olisivat edes ymmärtäneet jatkaa kaartuvaa seinää oikealta, ja jättäneet portaan alusen varastoksi kultakahvaisille hammasharjoille. Todennäköisesti huvilasta löytyy myös pitkä käytäväratkaisu, jonka päätenäkymänä on kultaisen valtaistuimen muotoinen paskapönttö, mikäli vessan ovi jää auki.

Diktaattorit ovat arkkitehdin parhaita kavereita; näin lopetan ja käytän tilaisuutta hyväkeni lähettääkseni terkut Albert Speerille.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
One Response to “Aisha Gaddafin sohva”
Trackbacks
Check out what others are saying...
  1. 2011 : Arkitehti kirjoitti:

    […] haut olivat 1) arkitehti, 2) natsikortti, 3) laatikkopää, 4) hipstamatic, 5) aisha gaddafi (se sohva!), 6) lettupannu, 7) arkitehti blog, gallipoli, 9) mammografia ja 10) toimistohuumori. Viimeisestä […]



Sano toki jotain!