Vaaka

En ollut uskaltautunut vaa’alle ainakaan kolmeen vuoteen, ja kun viimein päätin katsoa totuutta silmästä silmään, totesin painavani kolme kiloa enemmän kuin pelkäsin, ja seitsemän kiloa enemmän kuin mitä olin viime punnituksessa painanut. Että ei se paino vaan mitat, ja painontarkkailuun riittää jos mahtuu samoihin vaatteisiin, ja blaa blaa. Ilmeisesti jatkuvasti kiristyvään vyötärökaitaleeseen tottuu, ja ne housut jotka eivät mahdu päälle ovat varmastikin kutistuneet pesussa.

En ole siis tarkkaillut painoani, enkä syömistäni. Tunnettu tosiasia on että kolmi-, viimeistään nelikymppisenä aineenvaihdunta hidastuu, liikkuminen vähenee tai ruokinta-ajat muuttuvat kohtalokkaan säännöllisiksi, mutta koska ruokavalion muuttaminen, liikunnan lisääminen ja vaa’an kyttääminen on niin nelikymppistä, en ole moiseen ryhtynyt. Paitsi nyt kun olen tehnyt välirauhan sisäisen nelikymppiseni kanssa.

Jo puolitoista kuukautta kestänyt ryhtiliike on tuottanut silminnähtäviä tuloksia, ja viikonloppuna pääsin jo remontoimaan Sulttaanin repaleisissa farkkusortseissa. Painonhallintaohjelma koostuu tylsästä kalorien laskemisesta. Kirjaan kaiken appsiin. En napostele. En karppaa. Akkainlehtien dieettiruokavinkkeihin en vilkaisekaan; on epämotivoivaa syödä eri ruokaa kuin normaalit kanssaihmiset ja lisävaivana joutua raahaamaan tavanomaisesta poikkeavia aineita mahdollisesti eri kaupasta vain siksi koska Ellan, Donnan, Annan tai ties minkä pirun Marie Clairen ruokatoimitus vannoo raejuuston nimeen. Toisaalta arkiruoassamme ei ole valtavasti korjattavaa, vain upporasvassa paistettujen, oliiviöljyn, juustojen ja iltaoluiden kanssa joudun noudattamaan varovaisen pidättyväistä linjaa.

Paksujen akkojen iltakävelykerho on jälleen aloittanut säännölliset tapaamisensa, jotka hyytyivät keväällä (minun osaltani) keuhkoputkentulehdukseen, Puutaheinäämaisterin kipsattuun jalkaan ja jäljelle jääneen lenkkiporukan epämotivoitumiseen. Luikahdan ovesta lasten istuessa katettuun illallispöytään, ja muistutan työhuoneella istuvaa Sulttaania siitä että vartin päästä voisi pistää pillit pussiin ja mennä komentamaan porukkaa iltapesulle. Viimeksi löysin lenkiltä palatessani sohvalla hyppivät lapset, kuiviin kiehuneet perunat ja miehen fb:ssa.

Kun sitten joskus pääsen tavoittelemiini mittoihin, lupaan että käyn tyylikkäällä häälahjalistalla olleella vaa’alla viikottain, sillä kukaan ei liho seitsemää tai viittätoista kiloa viikossa, vaikka minkälaisten lihapatojen äärelle pääsisi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Sano toki jotain!