Sniidu pukki

Meillä lapset eivät erityisesti intoile joulun tulosta, tuskin odottavatkaan mitään ihmeempää kun pukki on aina ollut niin sniidu.

Katselin jouluhullutusta Stockalla ja totesin lastenosastolla etteivät meidän penskat tarvitse mitään, korkeintaan selkäänsä. Kaikki lelut on viskottu lastenhuoneessa (optimaalisessa tilanteessa vain siellä) pitkin lattioita, eikä niillä oikeastaan leikitä. Tarkemmin ottaen millä tahansa voi leikkiä, ja melko todennäköisesti iso säkillinen käpyjä ajaisi saman asian, koska muutamaa mollamaijaa ja -mikkoa lukuunottamatta mikään ei näytä olevan kovin tärkeää.

Nykylegot ovat tylsiä, kun niistä tulee aina joku avaruusalus tai poliisiasema, niihin tarvitaan ohjeet ja niitä ei voi koota jos joku pala on viskottu patterin taakse, kaapin alle tai puuttuvan mattolistan rakoon (sama pätee mihin tahansa lauta- tai palapeliin). Olen toki tavannut sellaisiakin lapsia joiden legoluomukset ovat siistissä rivissä kirjahyllyssä, ihme jengiä. Maailma tarvitsee myös insinöörejä luovien huithapeleiden lisäksi, ja myönnetään, useimmille vanhemmille on kotia sisustaessa kelvannut standardi mattolista.

Useita vuosia sitten Italiatar toivoi jotain hienoa barbia, ihan toivomisen vuoksi koska niin jouluna on tapana tehdä. Tanssiva prinsessabarbie on maannut kuudetta vuotta tissit paljaana lelulaatikossa, mitä nyt pistemäisesti otettu käyttöön barbeilla leikkivien ystävättärien kyläillessä.

(Näin hypermarketissa Fiatin uudella viisisatasella ajavan Barbien, jonka kaveriksi sopisi Mini Cooperilla ajava pappa betalar- Ken. Näin parinmuodostus ainakin tosielämässä toimii, mutten näe omia lapsiani kummassakaan roolissa.)

Pehmoja on aika paljon, allergikkoäidille liikaa. Kirjat ovat kivoja ja toivottuja, muttei niitäkään minun mielestäni tarvitsisi viskoa lattialle päivittäin, ja saahan niitä kirjastostakin.

Lahjakuvastoa katsoessani varoitin tonttuja etteivät ainakaan lykkää mitään lelutablettia pukinkonttiin, sillä aikuisten leluihin tottuneille lapsille voisi tulla itku silmään: byää, olisin halunnut iPad 2:n.

Sulttaani ehdottaa Nintendoa, mutten ole vielä ihan varma tahdonko avata Pandoran lippaan. Siitä penskat kyllä tykkäisivät. Saisin sitten pää punaisena huutaen jaella ruutuaikaa ja syyllistyä jokaisesta kirjoituksesta jossa vihjaillaan että vanhempien lasten kanssa viettämä aika on tärkeää. Johan me leivottiin ne piparit yhdessä, annetaan lasten nyt pelata rauhassa, jooko? Kyllä Nintendo aina paskamutsin voittaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
3 Responses to “Sniidu pukki”
  1. tea kirjoitti:

    Mä ajattelin et sähköhammasharjat olis hyvä lahja… =) Ja sit sukkia ja alusvaatteita…

    • arkitehti kirjoitti:

      Hehe, kyllä teidän perheen kalsaribudjetilla parit Nintendot ostaa 😉

Trackbacks
Check out what others are saying...
  1. […] myös LegoCity ja Lego StarWars- kalentereita, mutta totesin että ei ehkä sittenkään, ks. edellinen postaus. Yhteenlaskettuna 498 osaa pitkin lastenhuoneen parkettia ja äidillä välilevyn […]



Sano toki jotain!