Tunnustuksia

Sain Lady Dadalta prenikan ja totuusavautumishaasteen, jossa pitää kertoa faktoja itsestään. Palkkioksi saa määrätä muutaman mieleisensä bloggarin tekemään saman (se vaikein kohta, ei niin etteikö mieleisiä bloggareita olisi, mutta ei niitä aina viitsisi ruveta vaivaamaan).

1. Lempiruoka: lähes mikä tahansa mutsin, veljeni Automiehen, Mamma Marian, chef Leonardo Marcun tai itseni tekemä.

2. Lempimakeinen: öö, tumma chilisuklaa?

3. Lempiluettava: ks. Kirjameemi. Etenkin kaunokirjallisuuden lukemisen suhteen elän aiemmin lukemani koroilla: kaiken käytettävissä olevan ajan käytän ammattikirjallisuuteen, ja jos löydän lukunurkkauksen jossa on hiljaista ja hyvä valo, nukahdan todennäköisesti alle viidessä minuutissa.

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Lainaan tilkkutyöoppaan ja haaveilen, mutta millekään tekemiselle ei tahdo löytyä aikaa tai paikkaa. Lohduttaudun sillä että olen aika hyvä lähes kaikessa, myös monessa aiemmin kokeilemattomassa käsityön lajissa. Se on luultavasti perinnöllistä, sillä myös Automies kykenee mihin tahansa juuritaikinasta leikkimökkiin.

5. Ja se lempielokuva: Helsingissä asuessani hyppäsin elokuva-arkistossa vallan vasiten mutta sen jälkeen on ollut hiljaisempaa, sillä Tuppulan teatteriin saapuvat lähinnä cinepanettonet, ja katseluni painopiste on jo pitkään ollut TV-sarjafilmeissä. Yhtä elokuvaa ylitse muiden on vaikeaa valita, mutta tämänpäiväisissä fiiliksissä laittaisin listalle peräti kaksi Giuseppe Tornatoren leffaa eli Nuovo Cinema Paradiso ja L’uomo delle stelle. Nuoresta rakkaudesta kertova Jacques Demyn Cherbourgin sateenvarjot liikuttaisi varmaan vieläkin, mutta paljon kyynisemmästä vinkkelistä kuin sen ensimmäistä kertaa lukiolaisena nähtyäni. Pitkistä animaatioista varmasti jaksan katsoa uudelleen (ja uudelleen) Pixarin tietokoneanimaation Monsterit Oy. Myös kasarikomedian The Blues Brothers olen nähnyt monesti, mutta vieläkin se jaksaa naurattaa. Ai niin, ja sitten olisi Ferzan Özpetekin Le fate ignoranti, jonka kävin katsomassa elokuvateatterissakin kahdesti. Onhan näitä.

Ja sitten haasteeseen, joka lähtee eräälle varmuuden vuoksi useammassa syötteenlukijassa pitämälleni ulkosavolaisbloggarille, sekä lisäksi Meksikoon ja Martiniquelle. Eiköhän tuo riitä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
2 Responses to “Tunnustuksia”
  1. L. Dada kirjoitti:

    No kato just niin, mulla oli vähän samaa vaivaa; pohdin, keitä kaikkia kehtaa häiritä vastaavilla tyhjänpäiväisyyksillä. Lopulta ratkaisin asian käyttämällä tuota määrätä-verbiä. Heti luulot pois vaan! Mutta mahtavaa, kun naputtelit, näitä on aina niin mukava lukea.

    Cherbourgin sateenvarjot on mielestäni oikein mainio oman kovalevyn testiohjelma, samoin kuin vaikka Amélie, sen katsomalla saa melko luotettavasti selville paatumistilansa. Kokeiltu on :)

    • Stazzy kirjoitti:

      Heijoo, kiitos!
      Tätähän voikin kypsytellä tässä paluumatkalla kauas etelään. Eikun pohjoiseen. Tai jotain.

Sano toki jotain!