Anjovispizza

Söin viime lauantaina anjovispizzaa, jota kaikissa muissa Tuppulan pizzerioissa kutsutaan napolilaiseksi paitsi napolilaissyntyisen omistajan pitämässä kantapizzeriassa roomalaiseksi. Sain ruodon nielurisaani. Se ei lähtenyt leipää syömällä, ei pizzanreunoillakaan, mutta ei siitä ihmeemmin haittaakaan ollut.

Etsin ruotoa kotimenetelmillä, eli IKEAn FRÄCK –parranajopeiliä ja iPhonen fikkaria käyttäen, mutta eihän kurkussa mitään näkynyt. Muutaman päivän kärvistelyn jälkeen menin omalääkärille jonottamaan, mutta sain puhelun siitä että seuraavalle viikolle varaamani erikoislääkäriaika oli siirtynyt ajankohtaan heti tai vaihtoehtoisesti hamaan tulevaisuuteen. Valitsin erikoislääkärin, mutta koska nielu ei kuulunut hänen alaansa, päätin pitää mölyt mahassani ja ruodon siellä missä olikin. Seuraavina päivinä ompelin karnevaalipukua, eikä ruoto pistänyt muuten kuin haukotellessa ja avoimissa vokaaleissa. Tohtori Googlen mukaan nielurisaruodot häviäisivät aikaa myöten itsestään. Perjantaina menin uudestaan omalääkärille, koska yleensä perjantai on hyvä päivä kaikkien kuoleman kielissä olleidenkin lähtiessä markkinoille. Tällä viikolla markkinoilla taisi olla tyhjää, sillä puolet kaupungin eläkeläisistä oli sulloutunut lääkärin odotushuoneeseen.

Juhliakseni ensimmäistä viikkoa yhteiselämääni anjoviksenruodon kanssa join lauantaina puoli pulloa keskinkertaista punaviiniä, ja muiden jo nukkuessa aloitin nielurisan käsivaraisen tutkinnan. Löysin ruodon ja rapsutin sitä kynnellä niin pitkään että se viimeinkin irtosi. Desinfioin nielun propoli-alkoholiliuoksella ja painuin voitonriemuisena nukkumaan.

Omalääkäri olisi todennäköisesti katsonut kurkkuani (ilman hammaslääkärin peiliä), ja koska mitään ei näkynyt, olisi hän passittanut minut otorinolaringoiatrin elikkä korva-, nenä- ja kurkkutohtorin pakeille (poliklinikkamaksu). Tämä olisi katsonut fikkarilla kurkkuani, ja koska ei olisi nähnyt siellä mitään (ilman hammaslääkärin peiliä) hän olisi kirjoittanut lähetteen nielu-ultraan,  ja lisäksi laboratoriokokeisiin. Koska tutkimuksiin on jonoa, olisin vielä elokuussa ruoto nielurisoissa. Ehkä olisin jo tottunut siihen.

***

Ystävätantat epäilivät että minun olisi tänäkin vuonna pitänyt siunauttaa kurkkuni S. Biagion juhlassa. Olen melko varma siitä että he ovat oikeassa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
10 Responses to “Anjovispizza”
  1. Leena kirjoitti:

    Onnea onnistuneen omahoidon johdosta! Voitto sekin!

    • arkitehti kirjoitti:

      Ehkä vaihtoehtona olisi ollut yksityiselle korva-, nenä- ja kurkkulääkärille meneminen. Julkisella puolella on ihan hyvät lääkärit, mutta tarve paisuttaa hoitoa ylimääräisllä toimenpiteillä on valtava, koska kukapa haluaisi leikata terveydenhuollosta :-/

      • che kirjoitti:

        Hienosti tsempattu! Huh, ihan 10 pientä ….rinpoikaa -stoori (mixkä tätä Christien kirjaa saa nykyään kutsua, brunbergiksikö?).
        Tunsin valtavaa myötätuntoa kirjoittajaa kohtaan, kun tulin siihen missä puhuttiin viikon yhteiselämästä ruodon kanssa, huiih, hurjaa, kurjaa… Mutta oma apu paras apu. Tosi hienosti hoidettu itse sörkkimällä, ehkä se punaviini puudutti riittävästi, bafucinkin olisi voinut puuduttaa, tai joku mentoli. Silti, upeasti kertakaikkiaan toimittu!
        Tunnen ihan ruodon kurkussani, kun mietinkin asiaa! Lääkärit on aika harmillisen avuttomia monasti, etenkin kun niitten pakeille ei edes pääse. Yleensä meillä hoidetaan kaikki piharatamolla, sipulikääreillä, kaalilla… mutta ruoto on kyllä tosi kinkkinen juttu.
        Jäin miettimään sitä iphone-fikkaria, taitaa olla applikaatio? Mutta kätsää, samoin jos klikkaa kameran kuvaamaan kuvaajaa, se antaa aika tarkkaa dataa, kaikki rypyt näkyy harmittavan selkeästi, illusione ottica..
        Onnea jatkoon, nyt ei parane syödä niitä antsuuvispizzoja, jos ne on niin ruotoisia ne fisut tähän aikaan vuodesta. Jos keväämmällä olis herkempää ja pienempää kalaa?

  2. Leena kirjoitti:

    ” yleensä perjantai on hyvä päivä kaikkien kuoleman kielissä olleidenkin lähtiessä markkinoille”: Tästä tuli mieleeni se kerta, kun pyysimme päivystävää lastenlääkäriä katsomaan syöttotuolilta päälleen pudonnutta poikaamme ja lääkäri tuli niin nopeasti, että silloin vasta säikähdinkin. Selitys: Kukaan ei soita päivystykseen euroviisu- ja jalkapallocupfinaali-iltoina. Tässä tapauksessa euroviisut.

  3. arkitehti kirjoitti:

    Olisikohan minun pitänyt vielä määrätä itselleni laajaspektrinen antibiootti hätavarjelun liioittelemiseksi?

  4. sirokko kirjoitti:

    Ihmettelen vaan kuinka kukaan saa ronkittua sormella kurkkuaan oksentamatta.. tietty, onhan se mukavampaa yökätä omatoimisesti kotonaan ja ehkä yökköjen välissä jotenkin onnistuu sen sormenkin saamaan kurkkuun asti *yökkää pelkästä ajatuksesta*

    • Anneli - Aurora Borealis kirjoitti:

      Luin vähän aikaa sitten jonkun terveyslehden päätoimittajan vuodatusta ruodosta kurkussa. Kun hän muutaman päivän miettimisen jälkeen päätti mennä lääkäriin ja ruoto poistettiin hän totesi lääkärille, että ikävä tulla näin pienen vaivan vuoksi lääkäriin. Lääkäri oli todennut kuivasti: ”Ei suinkaan, te olisitte kuollut tähän ruotoon.” Ymmärtääkseni kirjoittaja oli kiitollinen päästyään näin jatkoajalle.

      • arkitehti kirjoitti:

        Olen miettinyt että ehkä pitäisi vaihtaa omalääkäriä, kun aina jää se tunne että on vain luulosairas ja eiköhän tuo olisi ruumiinavauksessakin selvinnyt…

    • arkitehti kirjoitti:

      Luulen että se puoli pulloa punaviiniä auttoi kaikin puolin kurkun ronkkimiseen, koska 1) puudutti, 2) antoi rohkeutta, 3) on sitä ennenkin humalapäissään laitettu sormet kurkkuun. Ja tarkalleen ottaen se YÄK-piste ei ole nielurisassa :)

  5. Ciacy kirjoitti:

    No hyvà kun sait sen pois. Olis voinut tulehtua pahastikin. Muistan pienenà nielleeni kalanruodon mòkillà ja harmitti niin vietàvàsti, kun jouduimme làhteà pàivystykseen piikkià poistamaan. Erikoista, ettà sulla on sellainen olo ettà olet luulosairas mennessàsi omallelààkàrille. Sun tapauksessa italialainen olisi jo juossut pàivystykseen ja vaatinut vàhintàànkin kurkku-ultraa, heh! Mun mielestà tààllà mennààn niin pienistà asioista lààkàriin, ettà sillon ku me suomalaiset sisupussit sinne mennààn niin sillon on dottoren parempi uskoa ettà on tosi kyseessà!

Sano toki jotain!