Heikot sortuu elon tiellä

Silmiini osui Taloussanomista bongattu artikkeli, jossa sosiaalipsykologi ja antropologi, Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa opettava Katriina Järvinen arvioi Suomen olevan muuttumassa kovaksi pelureiden yhteiskunnaksi. Artikkelille taustalukemiseksi sopii duunaritaustaisen Järvisen ja kulttuurisukunsa kautta verkostoituneen Laura Kolben kirjoittama Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa.

Menestyneiden ihmisten kovuus on ihmetyttänyt minua ennenkin. He eivät ehkä halua edes ajatella hyvän onnensa sattumanvaraisuutta ja epävarmuutta, jolla kohtalo voi heidät heittää taivas tietää minne Kurkimäkeen. Tällaisessa tilanteessa on luonnollinen suojelumekanismi kovettaa itsensä ja ajatella, että on tyhmyyttä, jos joku suostuu huonoihin sopimuksiin tai työoloihin. Ei ole yllättävää että myös naiset saavat syyttää miehiä huonommista palkoista vain itseään, sillä he silkkaa typeryyttään suostuvat vähempään. Ja lisäksi tekevät vähemmän töitä. Nih. Varmaan kivaa olla tuollaisen kanssa naimisissa, ryssiä uransa niiden yhteisten kersojen hoitamisessa, korvatulehduskierteissä ja oksennustaudeissa, ja pyytää taskurahaa siltä omilla ansioillaan menestyneeltä pärjääjältä. Myös kokonaiset kansakunnat saavat kurjuudestaan syyttää vain itseään, mikä riittävän laajassa perspektiivissä tarkasteltuna saattaisi olla tottakin, mutta yksilötasolla vie yksilöltä oikeuden parantaa omaa ja perheensä elämää huonosta ja korruptoituneesta hallinnosta riippumatta. Jostain syystä on ihan loogista samassa lauseessa haukkua elintasopakolaiset ja ilmoittaa itse lähtevänsä Ameriikkaan sossujen tasapäistävää progressiivista verotusta pakoon.

Asenteiden kovenemisesta artikkelissa kuultiin myös Turun yliopiston akatemiatutkija Jani Erolaa sekä varatuomari FT Jukka Kemppistä. Kemppisen mukaan henkilö, joka tietää, mitä pitäisi tehdä, on tyypillisesti toisen vuoden opiskelija. Ylimielisyys sisältää usein annoksen asioitten mieletöntä yksinkertaistamista (joka nasaalilla äänellä narisevalta kakkoskurssilaiselta, useimmiten mieheltä, sujuu luontojaan) ja on jalostettu itsepetoksen muoto. Siihen sorrutaan, koska puhuja haluaa korostaa asiantuntijuuttaan, tietämistään tai itseään. Erolan mukaan 70 prosenttia uralla etenemisestä ei selity omilla kyvyillä, ja menestys on pitkälti sattumaa ja hyvää tuuria, usein myös perittyä tai verkostojen ansiota. Myös sujuva soljuminen verkostoissa on sosiaalista pääomaa, jonka voi periä.

Vanhojen kulttuurisukujen väliin lyö kiilaa vaurauden jakautuminen maarahvaan keskuuteen, osin sattuman, hyvän tuurin ja joidenkin sektorien nopean kasvun kautta. Nykyään kaikenlaiset äkkirikastuneet pölvästit katsovat että heillä on oikeus koska heillä on rahaa, ja köyhät kyykkyyn. Valkoiseksi rapatun harkkotalon pihalla voi olla kalliita autoja kaksin kappalein, mutta silti parvekkeelta huudellaan vittua kesäiltaanKun opettaja soittaa kotiin kertoakseen lapsen empaattisen kehityksen ongelmista, mikä Kemppisen mukaan tarkoittaa, että lapsi hakkaa vastaantulijoita vasaralla, koulutettu nuori vanhempi karjuu puhelimeen: ”V…ttuaks tänne soitat, opettakaa sille empatiaa, siitä saatte palkkanne”.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Sano toki jotain!