Nappivarkaat

Olimme taas raivaamassa iisakinkirkkoa, mutta nyt olemme jo sellaisessa vaiheessa että talolla käy maalari laittamassa remonttivalkoista sitä mukaa kun roinalta pääsee. Eilen huomasin tosin harmikseni että vessapaperi puuttuu, ja tänään totesin kadonneeksi kokonaisen rullan roskasäkkejä.

Työmiehet ovat rehellisiä kavereita, sellaisia joille voi antaa avaimet ja olla varma ettei televisio katoa. Vessapaperi on saattanut loppua ja kaverit ovat niin siistejä että ovat laittaneet hylsyn roskiin tasoitelaastisäkkien kanssa. Jos nyt kuitenkin ovat vieneet ne roskasäkit, ymmärrän heitä. Kyseessä ei ole varastaminen, vaan jonkinlainen metsästäjä-keräilijän kleptomaaninen refleksi, ja vessapaperia ja jätesäkkejä saattaa aina tarvita, niinkuin IKEAn lyijykyniä, klemmareita ja kuminauhoja.

Kaikista eniten itseäni pidättää ryhtymästä nappivarkaaksi lähes taikauskoa lähentelevä varmuus siitä että nappivaras jää aina kiinni, kun taas miljoonan voi kavaltaa melko huoletta. Yksi entisen työpaikan tuhkakuppi on jäänyt kaivelemaan mieltä; se olisi ollut niin hieno muisto, lasinen, painava, ja sen pohjassa luki VALTIO.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
8 Responses to “Nappivarkaat”
  1. Anneli - Aurora Borealis kirjoitti:

    Italia… hmh…. ”Varkaiden paratiisi” kuten tunnettua ja ilmeisesti hiljaa hyväksyttyä Italiassa.

    Meidän pohjoismaisen moraalimme mukaan varastaa ei saa, mutta ymmärrän ettei sama moraali päde joka puolella. Intiassa köyhä äiti tuskin voi opettaa lapselleen, että jos näet leivän eikä se ole sinun, niin älä koske siihen. Siellä on vaan sanottava lapselle, että ota se leipä huomaamatta ja juokse lujaa.

    Italiassa, joka on Intiaan nähden rikas maa, ei kukaan tunnu paheksuvan varkaita, vaan varkaista varoitellaan ja pidetään tyhmänä sellaista jolta joku onnistuu varastamaan, mitä vaan irti saavat. On nolon näköistä kun turistit kulkevat selkäreppu mahan päällä valvoakseen omaisuuttaan.

    Vanhassa kulttuurimaassa minun on vaikea käsittää, miten maa joka elää monin paikoin, paljolti turismilla, voi kohdella heitä niin huonosti. Ravintoloissa tarjotaan huonoa tai vanhaa ruokaa, lasihyllyissä notkuvat täytetyt sämpylät saattavat olla kivikovia á 5 euroa siitä huolimatta. Kun valitin, niin vanhan täytteen ympärille vaihdettiin tuoreempi sämpylä… hintoja ei ole näkyvissä ja vilppi kukoistaa joka puolella. Ajatus on tietysti ettei haittaa jos tuo turisti ei tule takaisin, kyllä niitä uusia petkutettavia riittää kun rauniot vaan vanhenevat ja niitä kelpaa näyttää.

    Junassa olkalaukustani varastettiin vaatteitani sisältävä muovipussi, toivottavasti nuoren varkaan äiti edes sai sen vähän käytetyn kashmirpuseron ja Marja Kurjen silkkihuivin. Turistikohteisiin trahdataan poliiseja päivää paistettaelemaan ja poliisiautoja riviin koristukseksi että olo tuntuisi turvalliselta…

    Viikko Firenzessä pari vuotta sitten ja juuri päättynyt viikko Roomassa olivat upeita arkkiehtuurisia kokemuksia ja taide-elämyksiä, huolimatta Firenzessä pikku kuppilassa varastetusta digikamerastani ja nyt hävinneistä vaatteista. Silti en ole suunnittelemassa lisää matkoja Italiaan lähivuosina vaan äänestän jaloillani. Kivaa oli palata Ruotsiin ja ottaa vyölaukku reilusti esiin housunkauluksen alta valintamyymälään mennessä eikä tutkia muita asiakkaita miettien että ketkä noista ovat taskuvarkaita.

    • arkitehti kirjoitti:

      Olen asunut Tuppulassa, Firenzessä ja Pescarassa viisitoista vuotta, eikä minulta koskaan olla varastettu mitään. Paitsi tuulilasinpyyhkijän mutterin muovinen suojakuori, ja kerran joku paikallinen kylähullu oli vienyt fillarin, jonka mies oli unohtanut nojaamaan piazzan baarin aurinkovarjoon. Se, ettei varkaalla ollut kaikki inkkarit kanootissa ilmeni siitä että hän oli leikannut lukkovaijerin poikki, vaikka pyörä oli lukitsematon. Oikeat henkilöt lähetettiin pyörää perimään.

      • arkitehti kirjoitti:

        Niin, ja mahdollisesti ne roskispussit, mutta se on ihan verrattavissa normiduunariin joka kantaa kopiopapereja, klemmareita ja post-it:tejä työpaikaltaan selkä vääränä :)

        • Anneli - Aurora Borealis kirjoitti:

          Kuten yllä jo kirjoitin, Italiassa niitä joilta varastetaan jotain, pidetään mäntteinä, jollaiset ammattivarkaatkin tunnistavat jo kaukaa.

          Göteborgin Nordstanissa, ostokeskuksessa jonka läpi kulkee 250 000 ihmistä joka päivä, varastetaan 250 lompakkoa päivässä, eli yhdeltä tuhannesta. Siis täällä on jokaista varkautta kohti 999 henkeä joilta ei koskaan ole varastettu mitään, ja toistaiseksi kuulun heihin.

          50 vuoden aikana Suomessa en muista minulta varastetun mitään eikä 10 vuoden aikana Ruotsissakaan.
          Vastaavasti en ole kantanut työnantajani (vaikka 10 vuotta valtion palveluksessa) konttoritarvikkeita kotiin, joten lapsetkin oppivat että niitä saa kaupasta.

          Parin vuoden aikana Bangladeshissä kokkimme ”varasti” 1 kg suolaa joka viikko eli kirjasi sen ruokakuluihin, mutta mieheni totesi vain että pieni lisätulo ilmeisesti kuuluu siellä henkilökunnan normaaleihin palkkaetuihin ruuan, asunnon, vaatteiden ja kuukausipalkan lisäksi, joten turha siitä on hänelle huomauttaa.

          Maassa maan tavalla tai maasta pois. :-)

  2. Anneli - Aurora Borealis kirjoitti:

    Luultavasti oli suomalainen, kun oli päässyt Espoon kaupungille töihin, vaikka eihän suomalaiset ole rasisteja. Tarkoitukseni oli kuitenkin vain osoittaa kuinka varhaiskasvatus auttaa hyväksymään näpistämisen jos se on perheessä tapana.

    TKK:lla töissä 10 vuotta opetti, että jos sen henkilökunta (2600 työntekijää) jokainen varastaa jotain, siitä kertyy monta ”kynää ja kumia”. Mutta onhan valtiolla verorahaa julkiseen kulutukseen.

    Asun Lontoossa muutaman kuukauden vuodessa jo 4 vuoden ajan, enkä ole ikinä nähnyt siellä turisteja reppu mahan päällä vaikka metrot ovat ihan täynnä. Sen sijaan repputuristeja sinänsä näkee todella paljon mm. juurikin Lontoossa, jossa on 6 x niin paljon asukkaita kuin Roomassa. Ei siellä minulta ole mitään varastettu vaikka englantilaiset itse kokevat että työttömät siirtolaisnuoret ovat sielläkin ongelma. Se kassini josta vaatteeni varastettiin melkein tyhjässä metrossa (siellä liikkui vain 3 25-vuotiaannäköisen tummatukkaisen miehen joukko), oli ostettu Lontoon National Gallerissa ja olen käytttänyt sitä paljon juuri Lontoossa, vaikka siinä ei ole vetoketjua.

    Annan mielelläni vaatteeni täällä Ruotsissa Pelastusarmeijalle itse, kun saan valita mitkä niistä. Mutta eihän tästä kannata enempää keskustella eikä varsinkaan Italiassa asuvien vetää hernettä nenäänsä. Tyhmyydestähän minuakin sakotettiin, joten pitää ymmärtää äänestää jaloillaan. Italian pienemmät kaupungit ovat ystävieni mukaan aika OK, – paitsi Firenze.

Sano toki jotain!