Naapurin nörtti

timeoutPitkänäperjantaina reitittimemme kuoli, tai valot siinä kyllä paloivat mutta minkäänlaista langatonta verkkoa (lukuisat) laitteet eivät löytäneet. Kohtaloonsa alistuneena Sulttaani suuntasi kodinelektroniikkakauppaan ostamaan uutta. Kuollut reititin oli peräisin entiseltä työhuoneelta, ja vanhan kotona olleen laitteen olin hyväntahtoisessa typeryydessäni antanut jollekin kiittämättömälle paskiaiselle. Vastaisuudessa pidän laitteet itselläni kaapissa homehtumassa niin kauan että niiden käyttämät protokollat vanhenevat koko universumin kanssa yhteensopimattomaksi, sillä koskaan ei voi tietää.

Uusi reititin saatiin asennetuksi, ja verkko kutakuinkin toimivaksi sekä työhuoneessa että asuinkerroksissa. Pyhien mentyä ohi myös tulostimeen asetettiin verkon salasanat, mutta yksikään laite ei siitä huolimatta nähnyt tulostinta. Sulttaani tappeli reitittimen kanssa koko tiistai-illan ja palasi kotiin pahantuulisena. Keskiviikkona alkoi koulu, minä suoriuduin työmaalle toteamaan että paikalla oli firman tilikirjassa mainittuihin duunareihin nähden kaksinkertainen määrä miehiä. Torstaina olin ryhtijumpassa ja raahasin lapsia jalan harrastuksen ja kodin väliä koska eräs kiittämätön paskiainen ei voinut tehdä viidensadan metrin mutkaa matkaansa, perjantaina totesin että jos en voi vaihtaa ystäviäni, päivitän edes käyttöjärjestelmän. Sain äidiltä tekstarin jossa kerrottiin ettei hän päässyt nettiin, ja kerroin että sellaista on liikkeellä. Emme kyenneet lankapuhelimitse löytämään klemmarinmentävää reikää, josta reitittimen tehdasasetukset voitaisiin palauttaa: merkillä ja mallilla googlaamalla löytyi manuaali, jonka kuvassa palikat olivat kuitenkin eri järjestyksessä kuin Billnäsin kirjoituspöydällä epävarmasti tuikuttavalla kappaleella. Automies oli maailmalla, tosin hänkään ei iästä tai sukupuolesta johtuvien oletusten lisäksi mistään erityisestä syystä olisi mummoa vihkiytyneempi näihin asioihin, joiden takia digitavikset usein huutavat apua. Kaikkien naapurin nörttien yhteystiedot olivat tietysti skypessä, johon Muori ymmärrettävästi ei päässyt. Vika voisi myös olla linjassa, mutta Elisan asiakaspalvelu on harvoin myöntänyt sitä, todennäköisemmin lähettäisi jonkun myymään mummolle uudet palikat ja laskuttamaan asennuksesta. Eikä siinä mitään, täytyyhän ihmisen työstään palkkaa saada. Naapurin nörtit saavat yleensä lähinnä hyvää karmaa, ja toki myös vaihtopalveluksia mikäli autettavalla digitaviksella on sellaista pääomaa eikä hän ole täysin kiittämätön paskiainen. Myöhemmin Muori viestitti saaneensa naapurin verkon salasanat, ja odottavansa perhetutun sukuun naitua nörttiä maanantaiksi.

Lauantaina työhuoneellemme saapui drupalia äidinkielenään puhuva nörtti, joka tappeli asetusten kanssa koko aamupäivän ja totesi ettei hänkään saa reititintä ja tulostinta keskustelemaan keskenään. Olin varovasti kysynyt onko kuollutta reititintä kokeiltu yhdistää koneeseen LAN-piuhalla, ja näin oltiin kuulemma tehty – tosin vasta uuden reitittimen oston jälkeen – eikä se toiminut edes silloin. Kaikki LAN-kaapelit olivat olleet pahvilaatikossa työhuoneen ylisillä, ja tikapuut olivat lainassa… no, jollain kiittämättömällä paskiaisella, samalla jolle olin antanut reitittimen, ja jolta en saanut kyytiä torstaina.

Äkillisen valaistumisen hedelmänä Sulttaanille tuli mieleen että voisimme kokeilla vanhan reitittimen tehdasasetusten palauttamista. Tämä oli nörtille ihan uutta. Miten se tehdään? No klemmarilla. Minulle aukesi uusi yllättävä maailma: ohjelmoijanörtit eivät välttämättä tiedä laitteista tuon taivaallista, eikä joillain asioilla tarvitse vaivata päätään jos asiat toimivat. Reititin nousi kuolleista, kuten erään lukemani kirjan mukaan oli tapahtunut aiemminkin jollekin pitkänäperjantaina kuolleelle palestiinalaiselle kirvesmiehelle.

Sulttaanin mieliala parani silmissä, ja nörttikin sai osansa glooriasta ratkaistessaan lasten läppärissä käynnistysvaiheessa olleen herjan, jota en itse osannut selvittää, koska alan foorumeilla kaikki puhuivat ubuntua. Loppupäivä meni wlan-toistimen asetuksien kanssa vääntäessä, mutta se nyt on tavanomaista kotitaloudenhallinnointia.

Nyt minulla on ylimääräinen reititin. Voisin tietysti antaa sen jollekin kiittämättömälle paskiaiselle, tai lähettää Muorille mikäli en olisi varma siitä että se katoaa postissa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Sano toki jotain!