Lapasesta karannut päivähoito-oikeus

Säännöllisesti kantojen ja kivien alta kömpii esiin kateellisia nettomaksajia, jotka epäilevät että ne muut – huonot vanhemmat – väärinkäyttävät subjektiivista päivähoito-oikeutta. Viimeksi asiasta huolestui maaliskuussa Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen, nyt Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Outi Mäkelä ja Arto Satonen. Mitään varmoja lukuja ei olla esitetty sadoista, jopa tuhansista lapsista jotka kärvistelevät päivähoitolagerissa vanhempiensa viettäessä ansaitsemanaan pitämää lapsetonta laatuaikaa. Rakenteellinen uudistus pelastaisi Suomen talouden. Puolipäivähoitoon ei toki kajottaisi.

Kun hyvinvointiyhteiskunnan hillopurkista kaksin käsin kahmivien lusmuvanhempien joukosta karsitaan pätkäpäivähoidon palveluita tarvitsevat pätkätyöläiset sekä perheet, joiden lapset tarvitsevat päivähoitoa sosiaalisista tai kasvatuksellisista syistä tai joiden päivähoito on järjestetty lastensuojelun avohuollon tukitoimena, jää säästö entistäkin laihemmaksi. Ehkä. Kaipaisin todella numeroita tästä päivähoitopalveluiden oletetusta väärinkäytöstä.

Italialaisessa varhaiskasvatuksessa on ihanaa se, että kolmevuotiaana alkava kunnallinen scuola materna (Tuppulassa 8.30-15.30) on ruokailua lukuunottamatta maksuton, eikä kenelläkään ole nokan koputtamista siihen istuuko jompikumpi – tai peräti molemmat – vanhemmista sen ajan sohvalla raapimassa genitaalejaan, nuorempien sisarusten kanssa tai ilman heitä. Varhaiskasvatus on olemassa lasta varten. Opettajat katsovat pahalla kotona olevia äitejä jotka tuovat lapsen parkkiin vain silloin kun heidän pitää päästä kampaajalle, sillä tenaville on suunniteltu pedagoginen ohjelma viininkorjuineen ja -polkemisineen. Koulun tehtävä Italiassa ei ole ratkaista vanhempien tai työelämän ongelmia. Esimerkiksi kolmen kuuakuden kesäloman lastenhoidon saa järjestää miten parhaiten taitaa, ja maksullisia hoitopalveluita tarjoaville yrittäjillekin jää markkinarakoa.

Oikeastaan aika hyvä systeemi olisi yli kolmivuotiaiden maksuton puolipäivähoito, sanotaanko vaikka yhdeksästä kahteen, jonka aikana ipanoita varhaiskasvatettaisiin. Sen lisäksi päiväkodeilla voisi olla maksullinen varhaisaamu- ja iltapäivächillailukerho, jonka palveluksia työssäkäyvät vanhemmat voisivat käyttää tai jättää käyttämättä, mikäli onnistuvat järjestämään työaikansa niin että oman lapsen hoitamisesta syntyy säästöä. Herkkua se ei ihan aina ole.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Share
Comments
3 Responses to “Lapasesta karannut päivähoito-oikeus”
  1. Sussu kirjoitti:

    Tää on niin hyvä tää sun blogi. Taas tuli luettua monta kirjoitusta pötköön. Kiitos tästä.

    • arkitehti kirjoitti:

      Kyllä mä taidan uusia tuon domainin vielä ensi vuodelle, kun edes joku kannustaa :)

  2. s kirjoitti:

    No Itävallassa on juurikin tuollainen kuvailemasi järjestelmä ja kyllähän se kai toimii. Harmittaa ainoastaan se, että puolitoista-kaksivuotiaana hoidossa aloittavat joutuvat kolmivuotiaana usein vaihtamaan paikkaa ja pienten alle 3-v. ryhmät ovat usein homogeenisia ikäjakaumaltaan. Kai tähänkin voisi jonkun ratkaisun keksiä…

Sano toki jotain!