Kategoria: arki

Hätä keinot keksii

Tuppulaan saapuivat helteiden päätteeksi tai ainakin väliajaksi ensimmäiset viileät yöt. Lapset olivat tähän saakka nukkuneet aluspaitasillaan, mutta nyt tarvittiin pyjamaa. Huomasin heittäneeni kaikki Huhtipojan pieneksi jääneet yöpuvut uffaan. Yritin tarjota Batman-paidan kaveriksi siskon laatikosta lyhyeksi jääneitä housuja, mutta ne eivät kelvanneet. Pinkkiä! Kukkia! Jostain syystä sponsoreilta on tänä vuonna tullut pelkkiä kauluspaitoja ja talvitakkeja, enkä osaa taaskaan päättää kuinka monta kauluspaitaa viisivuotias tarvitsee. Kävin seuraavana päivänä supermarketissa ja totesin pyjamavalikoiman surkeaksi, hyllyssä olleet kappaleet liian

Sänkyhommissa

Kun mööpelit studiolla alkavat löytää paikkansa, on kodin vuoro. En ole intohimoinen sisustaja siinä mielessä että vasiten siirtelisin huonekaluja tai vaihtelisin verhoja, mutta lapsiperheen kodissa eletään jatkuvasti muuttuvaa tilannetta, ja yritän pysyä sen tasalla. Kuten että lapsella olisi huone (kulttuurisidonnainen vaatimus). Että molemmilla lapsilla olisi huone. Että molemmilla lapsilla olisi isompi huone sekä säilytystilaa peleille, leluille, vaatteille. Ehkä jopa kirjoituspöydät, vaikken tunnekaan lapsia jotka tekevät läksyt omassa huoneessaan. Kertoman mukaan niitäkin on, ja sen uskomuksen

Melkein valmis

Yleensä aina katteettoman opimismin oireena on se, että kiinteistön ostaessaan ajattelee sen olevan valmis pikkuremontilla, oikeastaan ihan pelkkä seinien maalaaminen riittää. Joskus riittääkin. Uuden studion pinttyneeksi epäilemäni viemärinhaju katosi vesilukkojen saatua vettä. Rappari poisti kosteusvaurion irroittaman rappauksen nurkasta, jonka jälkeen totesimme kiven olevan vielä kosteaa ja arvelimme parhaimmaksi ratkaisuksi nurkkapylvään jättämisen paljaaksi. Todennäköisesti työ tehtiin lahjuksena, mutta ihan varmasti minulla on maksullisiakin hommia tälle työporukalle. Kuten hiushalkeamien jahtaaminen etupatiomme portaasta ennen syksyn sateita, sillä muuten

Paluu sorvin ääreen

Syyskuun 12 alkaa arkinen aherrus: hyvästelemme piazzan lämpimät yöt, pyrimme saamaan lapset ajoissa petiin ja aikuisetkin jonkun kohtuuden rajoissa, vaikka kovalevyllä houkuttelisi kokonainen tuotantokausi Battlestar Galacticaa. Herään luurin sirkutukseen puoli seitsemältä ja enemmän tai vähemmän huonosti nukutun yön jäljiltä laskeudun alakertaan kohdatakseni kahvipannun kahden kesken, hämärässä. Pesen rantapyyhkeet ja käärin kassiin: niitä tarvitaan vielä, mutta vain sunnuntaisin.

Kymmenennelle

Italiatar täytti vuosia. Kummitäti teki kakun. Viihdeosastolle eivät enää kelpaa Zecchino d’Oro ja Ipanapa. Esipuben playlist koostui Michael Jacksonista, Shakirasta ja Jennifer Lopezista. Äiti kokosi soittolistan, joten mukana oli myös huonoja biisejä joiden yli täytyi hypätä. Ensi vuodeksi saa luvan koota itse listansa. Juhlat pidettiin sopivasti tyhjillään olevalla entisellä työhuoneella, johon vuokraisäntä ei vielä ole löytänyt uutta vuokralaista. Yhdestä illasta voi hyvinkin veloittaa viisikymppiä, jos juhlivat siivoavat huoneen ennen ja jälkeen tilaisuuden. Olin huojentunut kun

Sähkömittari

Työhuoneen sisäänajo on lähtenyt käyntiin lupaavasti. Hovisähkömieheni on käynyt tarkistamassa tilanteen, ja hyvässä lykyssä aloittaa työt jo maanantaina. Työhuoneen sähköt kytketään kotimme mittariin, joka on melko paksun, mutta riittävän pitkällä poranterällä puhkaistavan kalkareniittiharkkoseinän takana. Sen sijaan edellisen omistajan sähkömittari on… lattialla. Kiinteistössä on ollut aikanaan sähkösopimus jonkun nimissä, mutta sähköt on katkaistu joko maksamattomien laskujen tai sopimuksen irtisanomisen takia. Melko esihistorialliseen mittariin on asennettu lyijysinetti. Kun Puuha-Pete ja Remontti-Reiska ovat myöhemmin tehneet töitä, on sähkömittari

Lounastunti

Ruuanlaitto ei helteellä hotsita, ja koska piazzalla leikitään auringonlaskusta yömyöhään, nukkuvat (eivät ainoastaan) lapset puolillepäivin. Tänä vuonna kesälomatta jäänyt Sulttaani menee iltapäiväksi töihin, ja oikeastaan paras sauma rannalle menemiseen sunnuntain lisäksi on lounastunti. Rantalounaaseen tarvitaan: 2 l muovinen hanaviinipullo, tyhjä, täytetty puoliksi vedellä, pakastettu, täytetty loppuun vedellä; IKEAn mukit; kylmälaukku (Thermos-merkkinen reppumalli); kylmäkallet; sämpylöitä, täytetään kotona tai viimeistään rannan elintarvikemyymälässä itse kunkin henkilökohtaisten mieltymysten mukaan; jääteetä; pillimehua; olutta; pullonavaaja; pestyjä ja viipaloituja hedelmiä muovirasiassa; roskapussi

Enel

Vuosi pari sitten kyllästyin siihen, että tieto suoravelotukseen menevän sähkölaskun kokonaissummasta saapui ruttuisessa puunilaissodan läpikäyneessä kirjekuoressa viikkoja eräpäivän jälkeen, taloustili kun tuppaa olemaan tyhjillään perheenelättäjien maksaessa itselleen palkkaa vain silloin kun todella, todella on pakko. Aktivoin näppärän palvelun jolla linkki pdf-muotoiseen salasanasuojattuun sähkölaskuun saapuu minulle sähköpostissa. Tänään sain kymmenen päivää sitten erääntyneen sähköisen laskun noreply-viestinä. Yhteystietoja vaffa- ja wtf- palautetta varten neuvotaan etsimään sähkölaitoksen kotisivun vasemmasta palkista.

Palkollinen

Mies on ollut palkollisena kohta kuukauden. Toisen alaisena työskentelyssä on se metka puoli, että työnantaja yleensä edellyttää täsmällisyyttä töihintulossa ja joustavuutta kotiinlähdössä. Joskus lukemassani antropologisessa artikkelissa kerrottiin Espanjan tummien työllistymisestä ja mikroyritysten yleisyydestä ko. väestön keskuudessa. Porukalla oli lukemani perusteella kulttuurisia ongelmia työnantajan auktoriteetin kanssa, ja ihmekö tuo jos käsketään kyykkyyn, heittämään voltti taaksepäin ja viheltämään samalla Säkkijärven polkkaa. Allekirjoitan Espanjan tummien asenteen, miehelle sanon että koeta kestää.

Top