Kategoria: juhla

Jambalaya

Kodissamme perinteiseksi mudostunut Mardi Gras Jambalaya, cajun-versiona eli ilman tomaattia.

Huutosynttärit, JEE!

Lasten syntymäpäivien järjestäminen on jokavuotinen risti, ihan hauskaa niin kauan kun lasten kaverit olivat omien kaverien lapsia, tai niitä lapsia joita pyörii nurkissa muutenkin, kamalaa siitä lähtien kun sosiaalinen joukkopaine on edellyttänyt koko luokan kutsumista. Ne tänne meille mahdu. Asunto on pieni, epäsiisti ja -edustava, enkä halua kolmeakymmentä kuusi-seitsemänkesäistä huutamaan olohuoneeseemme sillä aikaa kun heidän äitinsä etsivät merkkejä huonosta taloudenpidosta tarkistamalla vessanpöntön, vesihanat ja kaasulieden polttimot. Koska varsinkin Huhtipoika on pieni konformisti, päätimme järjestää kokonaisena pakettina

Bella Ciao

Fasisimista vapautumisen muistojuhla: makaan sohvalla yläikkunasta lankeavassa auringonvalon kiilassa, nuuhkin vieressäni lepäävän tyttären hiuksia, kuulen piazzalta torvisoittokunnan soittavan Bella Ciao:ta. Vähältä piti etteivät lakkauttaneet koko juhlaa, tai tiedä häntä, kunhan suutaan soittivat. Minulle sopii mainiosti syntymäpäivän jälkeinen taattu lepopäivä.

6vee

Kuusivuotiaan kaverisynttäreistä selvinneenä olen miettinyt että mielummin synnyttäisin, ja palautumisaika olisi lyhyempi. Tai ainakin oli.

Jambalaya

Laskiaistiistaita vietettiin Tuppulassa vanhan kaavan mukaan, mutta eri kokoonpanolla. Jälkiruuan toivat vieraat, leipä oli leipomosta, primitivon menekki oli hyvä. En ole ikunani käynyt Charlottesvillea etelämpänä, ja kaipuuni New Orleansiin perustunee täysin kirjallisiin ja elokuvalähteisiin. Näistä suorilta käsin mieleen tulevat Veren vangit, Prinsessa ja sammakko sekä Simpsonien neljännen tuotantokauden kakkosjakso A Streetcar Named Marge, jonka laulunrenkutus jää päähän. Syntistä meininkiä, sanon minä.

Befana

Tänä aamuna lievän paniikin vallassa sängystä ylös vääntäytyessäni kirosin koko loppiaisnoidan alimpaan helvettiin. Ostoslistalla on kahdeksan karamelleja täyteen tungettua sukkaa, joiden hintahaarukka liikkuu noin 4,99€ ja 9,99€ välillä. Kallimpiakin löytyy Mattelilta tai joltain vastaavalta puljulta. Tyhjiä kiinalaislasten kasaan liimaamia sukkia saa eurolla. Jossain kaapin pohjalla on viimevuotisia, mutta Italian karamellimarkkinat ovat tunnetusti kehnonlaiset. Irtokaramelleja olisi voinut ostaa torilta. Lupaan tänä vuonna valmistaa, tai Project Maman verbiä lainatakseni paskarrella loppiaissukat jo ferragostona. Minun mielikuvissani paskartelu on

Maailmanlopun meininkiä

Uusi vuosi lähti käyntiin jos mahdollista vielä tavanomaista laimeamman optimismin saattamana, sillä tähän mennessä sentään on joulukuun viimeisen päivän iltana voinut huokaista että vuosi on ollut paska, ja jokohan se tästä kääntyisi parempaan. Totta puhuen lähtökohdat ovat jopa paremmat kuin aikaisemmin: minulla on palkka täksikin vuodeksi, autosta kuuluu pankille enää takapuskuri, vuokraisäntä ei käy enää kuukausittain perimässä saataviaan, lähinnä vuokraisännälle ja kansaneläkelaitokselle tuloa tuottanut firma on ajettu nurin ja parempaa yhtiömuotoa odotellessa perheessä on enää

Joulukalenteri 8: Immacolata Concezione

Joulukuun kahdeksantena Italiassa vietetään Marian perisynnittömän sikiämisen päivää, jonka Keksi on aikanaan selittänyt niin hyvin etten parempaa tohdi yrittää. Tänä vuonna osallistuin aamuyöllä Immacolatan kirkolta piazzalle, juhlakalun patsaan jalkoihin aamuyöllä kulkevaan kynttiläsaattueeseen, ihan siitä ilosta että akat kutsuivat ja että minut on jotenkin kelpuutettu jengiin. Kulkueen reitti on niin lyhyt ettei matkalla päätepysäkille ehditty vetää kuin yksi isämeitä ja kymmenen avemariaa. Loput ruusukkorukouksesta lausuttiin kynttilät kourassa piirissä seisten. Muunkin asiaankuuluvan ohjelman, kuten friteeratun kapakalan, vedin

Top