Kategoria: lapset

Teknotaaperot

  Tabletit ovat saavuttaneet keskiluokkaisen perheen, ja ilmiön yleistyessä jopa tarjoilija ihmettelee mediassa sitä kuinka teknologiavimpaimia käytetään lasten hiljentämiseen. Sitä ennen on tietysti voitu ihmetellä sitä miksi niitä alaikäisiä apinoita yleensä tuodaan ihmisten ilmoille, tai sitä miten ennen osattiin istua selkä ja jakaus suorassa, keskeyttämättä aikuisia. Harjoita siinä sitten auktoriteettia, kun ei tukistaakaan saa. Toista se oli vanhoina hyvinä aikoina, jolloin koulun ja Pikku Kakkosen väliin jäänyt aika vietettiin seisomalla pihalla tumput suorassa ja syömällä

Huutosynttärit, JEE!

Lasten syntymäpäivien järjestäminen on jokavuotinen risti, ihan hauskaa niin kauan kun lasten kaverit olivat omien kaverien lapsia, tai niitä lapsia joita pyörii nurkissa muutenkin, kamalaa siitä lähtien kun sosiaalinen joukkopaine on edellyttänyt koko luokan kutsumista. Ne tänne meille mahdu. Asunto on pieni, epäsiisti ja -edustava, enkä halua kolmeakymmentä kuusi-seitsemänkesäistä huutamaan olohuoneeseemme sillä aikaa kun heidän äitinsä etsivät merkkejä huonosta taloudenpidosta tarkistamalla vessanpöntön, vesihanat ja kaasulieden polttimot. Koska varsinkin Huhtipoika on pieni konformisti, päätimme järjestää kokonaisena pakettina

Synkkinä aikoina, lauletaanko silloinkin?

Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen huolestui subjektiivista päivähoito-oikeutta väärin käyttävistä Pahoista Allasbilettäjistä, ja totesi että jos hyvinvointivaltiota ei vahdi, se menee mielellään liian pitkälle. Pitää olla mahdollista ottaa myös askel taaksepäin. Kolumniin tulleiden vastineiden mukaan ympärivuotisesti ilman lomia päiväkodissa aikaansa viettävien lasten prosenttiosuudet oltiin vedetty hatusta. Mutta hyvinvointivaltiota on laihdutettava, sillä rahaa sen ylläpitämiseen ei ole. Yrityksen voi rekisteröidä veroparatiisiin puhelinsoitolla. Jos stressaavassa päivähoito-lagerissa ei hyvin mene, ei lasten kotihoitokaan ole mikään laadun tae. Silfverbergin hyvin

Vain parasta lapselleni

Olen lykkäämässä Italiatarta keskikouluun musiikkiluokalle, taka-ajatuksena päästä eroon joistakin nykyisistä luokkakavereista mutta myös vakaa usko siihen että musikaaliselle lapselle voisi jonkunasteisesta nuotinluku- ja soittotaidosta olla iloa jossakin vaiheessa elämäänsä. Oppilaiden tulisi soittaa jotakin instrumenttia: vaihtoehtoina tarjotaan kitaraa, pianoa, poikkihuilua ja viulua. Koska lapsi itse haluaisi soittaa pianoa, pardon, kosketinsoitinta, olen kysellyt neuvoa laajalta nettituttujen joukolta ja saanut useammalta neuvon ostaa pystypiano, sillä mikään kosketinsoitin ei korvaa aitoa. Miksi et hankkisi lapselle parasta? Niinpä. Omaan lapsuuteeni

Yksityisyydensuoja

Katleena Kortesuo vaatii blogissa Ei oo totta lapsiblogeja lukkojen taakse. Totta puhuen syyte kohdistui blogeihin, joissa lapset esiintyvät oikeilla nimillään ja tunnistettavilla kuvillaan, mutta koska vaihtoehtoina tarjotaan salattua blogia tunnusten takana, tai salattua blogia johon lapsi voi itse kirjoittaa, ymmärrän että kaikenlainen lasten kuvien ja edesauttamusten levittäminen yleisölle on yksityisyyden rikkomista. Koska omien lasten yksityisyyttä ei voi loukata, muiden lapsista nyt puhumattakaan, on kaikkien alaikäisten kuvat sumennettava. Ehkä vielä jossain nälkämaassa saa käydä räpsimässä taidevalokuvia suurisilmäisistä

Miehet, naiset, värit

  Huhtipoika, tuo pakkomielteinen välimerkkifetisistintaimi, ei ole hukannut kuluneen kouluvuoden aikana ainuttakaan puuväriä, ja koska osa kynistä (lue: karmiininpunainen) on kulunut jo melko lyhyiksi päätin ostaa uudet. Piazzan paperikaupassa oli suosimaani merkkiä vain kahdentoista ja kolmenkymmenenkuuden värin paketeissa, ja koska kauppias oli uudelleen kauppaan palatessani edelleen unohtanut hakea varastolta kahdenkymmenenneljän paletin, ostin isomman setin. Netissä kiertävä pilakuva miesten ja naisten värinhahmotuskyvystä ei päde kuopukseemme, jolle on melko tärkeää että koulumonisteessa Millan äidin villapaita on just

Tiimityöskentelyä

Luin tänään kolme artikkelia jotka tukivat käsitystäni siitä ettei kukaan ole sanonut parisuhteen ja lasten kasvattamisen olevan helppoa: Paula Norosen kolumni neuvoo pelastamaan parisuhteen menemällä tarpeen tullen yli siitä, missä aita on matalin, ja lopettamalla pingottamisen: oio kaikessa missä voit ja ole puolisosi kanssa tiimi, älä vihollinen. Hyvä! Arkeaan voi joissain tapauksissa parantaa eroamalla, mutta yllättävän monet ovat valmiita lähtemään kulkuset kilisten kohti uutta parisuhdetta jossa tekevät ihan samat virheet uudestaan. Loppu onkin sitten logistiikkaa, kun sinun,

Rikos ja rangaistus

Huhtipoika, mikähän sitäkin riivaa, on tuunannut molempiin kouluessuihinsa reikiä tylppäkärkisillä muumifiskarseillaan. Koska en tiedä mitä moitteiden lisäksi voisin asialle tehdä, peruutin viikkorahan. Valitettavasti essuja, joita koulun alkaessa saa joka paikasta ja myös torilta viidellä eurolla, myydään keskellä vuotta vain lyhyttavarakaupassa parillakympillä. En myöskään tiedä mistä päästä lähtisin vaatekappaletta paikkaamaan, joten todennäköisesti poika saa kulkea reikäisessä essussa loppuvuoden. Kotipuolessa poika on TV:n hypnotisoimana järsinyt paitsi porrastasanteen, myös tuolinselän. Digiboksi takavarikoitiin, mutta seuraavana päivänä poika osoitti kykenevänsä kirjautumaan

Matematiikkaa

Kun ensimmäisen kerran kohtasin regoli-palikat, totesin että tämäkin vielä. Todellisuudessa sain ne käytettynä ystävättäreni La Divorziatan tyttäriltä, koska niitä ei tarvitse juuri ekan luokan jälkeen. Lähes täydellisestä setistä puuttui vain muutamia, ja säästö oli ehkä kympin luokkaa, mutta sekin on kotiin päin. Ensimmäisen kerran laatikon tyhjennettyäni en enää muistanut mikä palikka kuului minnekin. Italiattaren ollessa ensimmäisellä luokalla otin palikkaleikin vain yhtenä italialaisen koululaitoksen kummallisena itsestäänselvyytenä, ja vasta Huhtipojan aloittaessa koulun (aina samoilla palikoilla) kiinnostuin niiden

Vidioottien paluu

Kyllästyimme jouluna televisiottomaan elämään, ja hankimme digiboxin. Koska digitaalisella puolella näkyy tolkuttoman paljon enemmän kanavia kuin analogisesti, olen aivan uusien kasvatuksellisten haasteiden edessä. Lapset innostuivat telkkarista, mikä heille suotakoon, eihän täällä pitkään aikaan olla nähty muuta kuin videoita, Kaistaa ja Youtubea. Ja olihan joululomakin. Koulun alkaessa lomien jälkeen minulle selvisi, että Italiattaren on pakko nähdä erinäisiä esipube-sarjafilmejä koska kaikki seuraavat niitä. En henno kieltää potentiaalista koulukiusattua. Joudun aikaistamaan lounasta. Sulttaani riitelee tyttärensä kanssa; hän haluaisi

Top