Kategoria: muoti

Arkitehdin arkki

Kun sadetta räppää vuorokaudessa 178 mm (lähde: Protezione Civile) vuotuisen keskiarvon ollessa 639 mm (lähde: Wikipedia), se tekee laskujeni mukaan yli neljänneksen koko vuoden sateesta kerralla. Vanhakaupunki on rakennettu matalalle nyppylälle, josta vesi virtaa pääsääntöisesti pois. Eilisiltana kotiutuessani docmartensit hädin tuskin kostuivat, ja muurien ulkopuolella vallinnut hävityksen kauhistus valkeni minulle vasta netissä. Historiallinen muisti palauttaa muurinympäryskadut aina sadesäällä alkuperäiseen olotilaansa, linnoitettua kaupunkia ympäröiväksi vallihaudaksi. Jos nyt kuitenkin ostaisin edes kumisaappaat.

Kuuden haasteen lopputilitys

Syyskuu on lopullaan, onneksi. Vaikkei haaste ollutkaan ylipääsemättömän vaikea, edellytti ennalta valituissa kuudessa vaatteessa pysyttely vaatehuollon suunnittelua. Siivosin vaatekaapin, vaikken edelleenkään raaskinut luopua ihan kaikista niistä liian pienistä tai muuten käytöstä jääneistä, joiden paluusta elättelen katteettomia toiveita. Aloitin kerrankin hyvissä ajoin kesävaatteiden laittamisen talvisäilöön. Pikkumustaa tuli pidettyä aika vähän, mutta sitten kun pakon edessä sen laitoin ylleni, sain runsaasti myönteistä palautetta vastakkaiselta sukupuolelta. Taidan kelpuuttaa sen vielä lokakuun vaatekaappiin. Valkoinen pellavahame jää odottamaan ensi kesää,

Ammatinmukainen pukeutuminen

Olen vuosien varrella tarkkaillut ammattikunnan pukeutumista Linja-autoaseman bussilaiturilla, ja lopulta piirtänyt asiasta yhteenvedon. Kaivoin sen esille tylsän vaatekaappini inspiroimana. Huonoryhtinen mustanpuhuva porukka eroaa selvästi insinööriopiskelijoista, joiden vaatetuksessa keskeisiä tekijöitä ovat vaatekappaleiden K-arvo, joissa värisokeiden prosentuaalinen osuus ylittänee keskiarvon, ja joista joku ystävällisesti kirjoitti insinööri on pukeutunut hyvin, jos hänellä ei ole kuuma eikä kylmä, eivätkä genitaalit näy.

Ensihavainnointia rajoitetusta garderoobista

(1. ja 2. päivän vaatteet: 2 ja 3) Uskon kuudella vaatteella selviämisen olevan läpihuutojuttu, sillä yleensä matkustan olemattoman pienen matkalaukun kanssa, ja kuten vaatekaappia siivotessa tuli ilmi, joukossa on kaikenlaista tauhkaa jota olen säilyttänyt siinä toivossa – tai pelossa – että niitä vielä joskus tarvittaisiin. Todennäköisesti aktiivivaatteita ei juuri ole kuutta enempää, ja voisin jatkaa samaa haastetta lokakuussa vaihtamalla hihattoman pitkähihaiseen, caprit pitkiin housuihin ja pellavahameen polvimittaiseen halkiolliseen toimistohameeseen. Kaikki mustaa, ellei tummempaa ole sillä

Syyskuun kuusi

Pitkällisen painiskelun jälkeen olen valinnut kuuden vaatteen haasteeseen osallistuvaan syyskuun garderoobiin seuraavat vaatekappaleet: Hihaton paita, 60% silkkiä, 40% puuvillaa. The Earth Collection T-paita, Domyos Organic Cotton Pellavahame, Global Essentials Pellavacaprit, Global Essentials Pikkumusta, kalanruotokuvioinen puuvilla, The Earth Collection Jakku, kalanruotokuvioinen puuvilla, The Earth Collection Pellavacaprit ovat lähes puhki kuluneet, mutta takuumukavat. Olin viimeiseen asti päättämätön pellavahameen ja valikoimasta tiputetun kellanvihreän A-linjaisen itse ompelemani pellavamekon välillä: sitä olisi voinut pitää päällä sillä aikaa kun kaikki mustat

Vaatekaapista

Tarkastelin vaatekaappiani valmistautuessani Kuuden haasteeseen. Kaapissa on tankoa noin metri kuusikymmentä, ja yleisvaikutelma on mustavalkoinen. Oikeastaan valkoinen, sillä taistelussani pölypunkkeja, kosteutta, hometta ja koiperhosia vastaan olen pussittanut huomattavan osan vaatteista IKEAn muovisiin pukupusseihin. Vaatekappaleita on henkareissa kolmisenkymmentä, ja loput on viikattu vetolaatikkoon tai säilötty varastoon. En raatsi heittää mitään pois, jos niitä vaikka tarvitsisi. Tai jos laihtuisi. Tai jos antaisi Italiattarelle tämän kasvaessa sen mustan polvimittaisen halkiohameen, jonka ompelin mummoni kanssa kuusitoistakesäisenä. Äitinikään ei heitä

Puolipitkät kesäkalsarit

Voi olla, että helteet ovat saaneet ainakin osan väestä luopumaan leggingseistä. Kaksi viikkoa taaksepäin tunsin ainakin itseni sopimattomasti pukeutuneeksi kun menin kauppakeskukseen kesämekossa ja huomasin lähes kaikkien muiden akkojen käyttävän pikiä kalsareita hameen kanssa. Laitoin sitten itsekin seuraavalle kauppareissulle, vaikka epäilen että siitä ei ole kovin pitkä matka burqiniin. Jotain merkkejä pukeutumiskoodin löystymisestä on havaittu. Käly heräsi yöllä koiransa haukkumiseen, ja kun meni tarkastelemaan parvekkeelta käsin haukun syytä, hän oli yllätyksekseen nähnyt keskellä katua joukon

Bikinit

Muutama sana päivänsankarille. Suomessa tukevat nelikymppiset käyttävät kokouimapukua, sillä eihän se sovi että ollaan olevinaan, ja kattois ämmä peiliin. Tuppulassa bikinejä käyttävät muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta (hätäsektioarpi?) kaikenikäiset ja -kokoiset tanttaraiset, ja yleensä uimarannalta löytyy aina joku itseäkin paksumpi. Vaikka väliäkö hällä jos ei löytyisi, siinä voi itsekin vuorostaan pelastaa monen muun naisen päivän. Ranskalaista insinööriä Louis Réardia pidetään modernien bikinien isänä. Itse odotan toiveikkaana Ove Arupin jälkeenjääneistä papereista löytyvän painovoimaa uhmaavan mallin, joissa lujuuslaskelmat ovat

Mercato

Tuppulassa pidetään viikottaiset markkinat perjantaisin, eikä millään erillisellä markkina-alueella, vaan toripöydät valtaavat ajoradan ja jalkakäytävät kokonaisessa korttelissa, tarkalleen INA CASEn joskus 1960-luvulla rakentamassa laajennuskaupunginosassa. Olemme kummitädin perheen kanssa jakaneet vuorot niin että vuoroviikottain käymme hakemassa kympin kassit luomuviljelijältä. Jotain salaattia, kurkkuja, perunoita ja porkkanoita siellä näytti olevan. Ja kun kerran torille olen joutunut raahautumaan, voin tehdä muitakin pakollisia hankintoja. Miesten suorien keskisinisten farkkujen löytäminen on muuten yllättävän haastavaa; ero nuorekkaasti ja naurettavasti pukeutumisen välillä on

Lumi-Suomi

Lapsrakkaat ovat päässeet pulkkamäkeen. Ovat tehneet lumiukkoja. Lumi, tuo Teletapeista tuttu konsepti, on ollut mielikuvaansa kylmempää ja märempää, mutta asiaan on suhtauduttu urheasti. Äidiltä puuttui täysin Reima-haalari-Kontio-saapas-pakkauskokemus. Että ei kannata laittaa omaa takkia päälle ennen kun kaikki kersat on asianmukaisesti paketoitu. Etelänapamantereen tutkimusporukan voi heivata verannalle odottamaan äidin pukeutumista. Ostin Stockan kanta-asiakastarjouksesta viimeistä päivää kanta-asiakastarjouksessa olleen Marja Kurjen villaponchon, 100% merinovillaa, made in italy, huusi rekissä tahtovansa takaisin kotiin. Villaponchoa voi pitää Etelä-Italiassa läpi talven,

Top