Kategoria: musiikki

Vain parasta lapselleni

Olen lykkäämässä Italiatarta keskikouluun musiikkiluokalle, taka-ajatuksena päästä eroon joistakin nykyisistä luokkakavereista mutta myös vakaa usko siihen että musikaaliselle lapselle voisi jonkunasteisesta nuotinluku- ja soittotaidosta olla iloa jossakin vaiheessa elämäänsä. Oppilaiden tulisi soittaa jotakin instrumenttia: vaihtoehtoina tarjotaan kitaraa, pianoa, poikkihuilua ja viulua. Koska lapsi itse haluaisi soittaa pianoa, pardon, kosketinsoitinta, olen kysellyt neuvoa laajalta nettituttujen joukolta ja saanut useammalta neuvon ostaa pystypiano, sillä mikään kosketinsoitin ei korvaa aitoa. Miksi et hankkisi lapselle parasta? Niinpä. Omaan lapsuuteeni

Après La Classe

Yleensä käy niin että kun ikää kertyy niin mikään ei ole enää oikein mitään, ja uusista bändeistä ei nyt ainakaan voi tykätä koska nykymusiikki on niin sieltä, ja syvältä. Tämä pumppu kuitenkin kolahti minulle soittaessaan takavuonna Tuppulan piazzalla. Niiden olisi pitänyt soittaa viime sunnuntainakin, mutta toisin kävi. Olen anteeksiantava, sillä ymmärrettävästi sähkökitaraa ei voi soittaa vesisateessa. Lohduttaudun Youtubella. *********** Edit: Jos joku (kuten minä) haluaa rallattaa mukana huonolla kouluranskalla, niin sanat menevät näin: Paris la nuit

Svengaa kuin hirvi

Muorin 24/7 soivassa radiossa soivista kesähiteistä kaksi on ylittänyt huomiokynnykseni: Karjalan poikia levyltä Polkabilly Rebels sekä lappilais-balkanilainen tättähäärä Hän ei lemmi mua Jaakko Laitinen & Väärä Rahan esittämänä. Jaakko Laitinen & pumppu soittavat huomisessa Kalliola Rockissa Alppipuistossa: sinne siis suuntaan askeleeni!

Murheellisten laulujen maa

Sinä aamuna Ibrahim nousi väärällä jalalla sängystä. Kaikki muslimit ovat tuollaisia, tokaisi tuohtuneena uutislähetystä seuraava mokukriitikko. Kaikki albaanit ovat tuollaisia, tokaisi tuohtuneena uutislähetystä seuraava Kosovon serbi. Kaikki miehet ovat tuollaisia, tokaisi tuohtuneena uutislähetystä seuraava eronnut nainen, jonka lähestymiskiellossa oleva mies istui haulikkonsa kanssa talon eteen pysäköidyssä autossa. Ensin viisaat kirjoittavat suomalaisesta väkivallan kulttuurista. Sitten islamista ja kunniamurhista: nopeimmat peräävät nimen perusteella että ampujan ihonväri olisi pitänyt kertoa jo ensimmäisissä uutisissa. Se olisi rajannut haun valkoisiin

Joulukalenteri: 1

Kuvassa Rooman moskeija, jonka suunnittelun lähtökohtana luemma oli se, että minareetin tulee jäädä Pietarinkirkon tornia matalammaksi. Joku roti olla pitää. Sanasta minareetti tulee mieleen halvapaketti (mutta oliko tiiliskivimäisessä halvapaketissa minareettia?), Camel-paketti, ja tämä laulu: Pravdalla on vakikommentoijina nelisensataa ns. mokukriittistä, jotka innolla tarttuvat jokaiseen mokukriittiseen artikkeliin. Niitä onkin siroteltu pitkin viikkoa parin päivän välein. Muita artikkeleja tuskin kommentoidaan. Pravda on ehkä hyppäämässä seuraavan suuren vaalivoittajan kelkkaan. Toisaalta seuraavaa suurta vaalivoittajaa on vaikea ennustaa, koska muutkin

Kirje Ruotsista

  […] ja tarhan seimessä nään yksivuotiaan sen äidin sinisilmän, isän tummapään hän katsoo maailmaansa monenkirjavaan ei pelkää eikä tunne ikävää ja venttaan Mustafaa T-bana jarruttaa on yö taas aikaa aavistella tulevaa hän kertoo Turkistaan minä Kalliosta mä Suomesta, hän Mustan Meren kuutamosta (musikaalista Kallion Kimallus: esittäjä Eija Ahvo, sävel Jukka Linkola, sanat Ilpo Tiihonen)

Top