Kategoria: siirtolaiskirjeitä

Lämpöhuopa

  Lämpöhuopa oli vihoviimeinen ajatus joka oli mielessäni muuttaessani reilut seitsemäntoista vuotta sitten Firenzeen satiinipyjama matkalaukussani. Italian talven kosteus ja koleus tuli yllätyksenä. Viime jouluna kuitenkin taivuin normaalin edessä, ja Joulupukki (Amazon) toi ison paketin kuusen alle. Ei enää koskaan kosteita viileitä lakanoita! Lakanan alle sijoitettava huopa – tai pikemminkin sängynlämmitin – napsautetaan päälle tuntia ennen nukkumaanmenoa, ja sammutetaan nukkumaan mennessä. Jotkut nukkuvat lämmitys päällä, mutta se ei lämpimän untuvapeiton kanssa ole mitenkään tarpeellista. Villasekoitteinen peitto

Akkarikansiot

12.1.2013 Maailmanloppu ei tullutkaan 21.12.2012. Uuden vuoden ensimmäisen Aku Ankan saapuessa totesin että minun on tilattava lisää akkarikansioita ennen kuin puoli vuosikertaa on hajasijoitettuna ympäri asuntoa, työhuone mukaan luettuna. Kirjautumalla tilaajatunnuksillani kaupan asiakkaaksi näin kyllä, ettei ulkomailta voi tilata. Päätin ignoroida asian täysin ja tilata kansiot Muorin osoitteeseen. Minähän maksan nämä suomalaisella verkkopankilla enkä jollain epäluotettavalla luottokortilla tai PayPalilla. En saanut kaupasta tilausvahvistusta sähköpostiini, mutta tilaus näkyi kronologiassa ja tilitapahtuma verkkopankissa. Ehkä asia on OK.

Jaxuhalit vaan sullekin!

Pravda listasi suomen ärsyttävimmät sanat. Parhautta! Otin listan avosylin vastaan, sillä Internet on kielitaidon ylläpitämisessä siunaus. Ilman sitä olisin öpaut­tia­ral­laa yhtä pihalla nykysuomen lä­pän­dee­roksesta kuin 1990-luvulla vuokra-autolla soittoravintolaan mielinyt Kanadan-täti. Sinänsä kattavasta listasta puuttuu joitakin omia suosikki-inhokkejani, joten päätin laatia oman listan:

Pidetään ikävää

Kun riittävän kaukaa asiaa tarkastelee, suomalaisista voisi saada yksitotisen vaikutelman. Suomalaisen huumorin päällä on tukeva silaus virallista korkeakulttuurisuomea, jolle on ominaista (kai) Saksasta tuontitavarana tuotu suoraselkäinen ikävänpitäminen. Suihkussa Lidl’in shampoolla päätä pestessäni muotoilemani kansatieteellinen hajatelma sai vahvistusta Laura Kolben kirjoittamasta: ”Saksassa lasten kanssa lomaillessa ymmärsin, mistä kulttuuriimme ovat tulleet aikuisten lapsiin ja nuoriin suuntaamat ankarat katseet, suoranainen töykeys, vihamielisyys ja välinpitämättömyys. Suomi on aina ollut tiukasti Saksan napanuorassa, erityisesti mitä tulee kulttuuriin ankariin, ilottomiin ja kurinalaisiin piirteisiin.” Mutta

Comma Fucker’s Funland

Esitin ulkosuomalaispiireissä kysymyksen siitä, muuttaisivatko henkilöt Suomeen jos voisivat, ja keskustelu kääntyi mitä pikimmin ilmiriidaksi suomalaisten alkoholinkäytöstä ja väkivaltatilastoista. Perheellämmehän on aina olemassa nk. Suomi-optio, mikäli vene alkaa kallistua. Totta puhuen olisin mielummin täällä, mikäli edes jonkinlainen perustoimeentulo olisi taattu, mutta tämän sanominen on hirvittävän negatiivista. Maanpaossa olevan suomalaisen olisi paree ripustaa kanteleensa pajuihin, ja kieltäytyä veisaamasta Herran virsiä vieraalla maalla vangitsijoilleen ja orjuuttajilleen. Kerta kiellon päälle mainitsen muutaman asian, jotka Suomessa minua ärsyttävät; otettakoon tämä rakentavana

(yli) kymmenen suomalaista esinettä

Sirokko haastoi minut julkistamaan kymmenen kotoa löytyvää suomalaista esinettä, voilà! Johan noita on raahattu Euroopan laidalta laidalle, vähemmästäkin kelpaavat esiteltäviksi! 1. Sakset. Muita kuin Fiskarseja ei voi ostaa. 2. Valurautaa. Valurautainen paistinpannu sujautetaan matkalaukkuun kun aviomies ei ole näkemässä. Olen tuonut yhden lettupannun tuliaiseksikin. 3. Untuvapeitto. Joutsen (ex Suomen Höyhen) rulettaa! 4. Piparkakkumuotteja 5. ”Muutama” astiasto. Hnnngh. Käsimatkatavaroissa. Muumeilla ja ilman. 6. Puukko. Itseään kunnioittavalla Suomi-neidolla aka Italiattarella. 7. Sini-tuotteen teleskooppivarsi jonka sain ilmaisnäytteenä, koska

Heikot sortuu elon tiellä

Silmiini osui Taloussanomista bongattu artikkeli, jossa sosiaalipsykologi ja antropologi, Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa opettava Katriina Järvinen arvioi Suomen olevan muuttumassa kovaksi pelureiden yhteiskunnaksi. Artikkelille taustalukemiseksi sopii duunaritaustaisen Järvisen ja kulttuurisukunsa kautta verkostoituneen Laura Kolben kirjoittama Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. Menestyneiden ihmisten kovuus on ihmetyttänyt minua ennenkin. He eivät ehkä halua edes ajatella hyvän onnensa sattumanvaraisuutta ja epävarmuutta, jolla kohtalo voi heidät heittää taivas tietää minne Kurkimäkeen. Tällaisessa tilanteessa on luonnollinen suojelumekanismi kovettaa itsensä ja ajatella, että on tyhmyyttä, jos joku

Paratiisista karkoitetut

Ajatus paratiisista karkoitetuista on vaivannut mieltäni siitä lähtien kun näin, kommentoin ja varastin valokuvan materalaisen tuttuni – tai pitäisikö sanoa fb-ystäväni? – fb-seinältä. Olette etuoikeutettuja asuessanne Materassa, ettekä tiedä sitä, oli firenzeläinen turisti kertonut hänelle kiittääkseen ja ylistääkseen matkailuinfon palvelua ja paikan kauneutta. Jos toki Firenzekään ei ole vallan ruman paikan maineessa. Italia on täynnä paikkakuntia joissa asuminen on etuoikeus, ajattelen miettiessäni tuttuja jotka ovat joutuneet lähtemään työn perässä Milanon liepeille, paiskivat ympäripyöreitä päiviä maksaakseen

20 syytä asua Tuppulassa

Olen aiemmin listannut 20 syytä olla asumatta Italiassa, mutta kun ulkosuomalaisten fb-ryhmässä mietittiin mitä kukin jäisi kaipaamaan nykyisestä asuinmaastaan jos joutuisi/pääsisi muuttamaan takaisin Suomeen, päätin minäkin listata omani. Ajatus pahvisen matkalaukun pakkaamisesta ei ole koskaan täysin haudattu. Mesdames et Messieurs; 20 syytä asua Italiassa Tuppulassa: Lähikaupan mortadella. Joonianmeri Ristorante Modò rustico pasticciotto Aamukahvi piazzan baarissa Kesäkahvi jäillä ja mantelimaidolla Lämpimät kesäillat piazzalla Korput Oma tupa. Ei asuntolainaa. Oma lupa. Ei työnantajaa, eikä vuokraisäntää. Työmatkat. Niitä ei

Top