Posts tagged with: Italia

Mies ratissa

Olin ajamassa Huhtipoikaa koripallotreeneihin, kun tämä huomasi auton ikkunasta koulunsa. Ihmettelin ettemmekö me siitä aja joka kerta ohi, ja totesin itsekseni että yleensä kai menomatkalla on isänsä kyydissä ja he ajavat eri reittiä. Johon poika totesi niin, isä osaa peruuttaa. Turpa kiinni, sovinistiporsas. Osaan minäkin peruuttaa, mutta, niin, en kovin mielelläni kiellettyyn ajosuuntaan. Ainakaan yli kolmeakymmentä metriä.

Parlamenttivaalit

Italia äänestää parlamenttivaaleissa helmikuun 24.-25. päivinä. Suurimman poliittisen voiman muodostavat edelleen nukkuvat ja päättämättömät, eikä kansalaisten usko vaikutusmahdollisuuksiinsa ole kovin korkeissa kantimissa. En syytä heitä. Todellista valtaa käytetään laitoksissa, liikepankeissa, kabineteissa, AY-liikkeessä, ja nämä pallit tulevat keikkumaan vasta kun viimeinenkin työtätekevä italialainen on kuollut nälkään tai muuttanut maasta narulla kiinnisidotun pahvisen matkalaukkunsa kanssa.. Vaikka Pravda on kaivanut raflaavaan artikkeliinsa jostain peräkylän baarista muutaman fasistitervehdyksiä kameramiehille esittävän huru-ukon, sai uusfasistiseksi luokiteltu Forza Nuova edellisissä parlamenttivaaleissa vain 0,3% äänistä.

Cash

Italiassa käteinen raha on kova sana. Käteisen käytön väheneminen vähentäisi veronkiertoa, lupaavat, mutta pankit haluavat toki osansa kaikesta, sekä lukulaitteista että korteista. Pikkukaupoissa kelpaa useimmiten vain käteinen, ja tämä johtuu siitä että pankit pyytävät kortinlukulaitteesta poskettomia kuukausimaksuja. Piazzan paperikauppiaalta olivat pyytäneet viittäsataa kuussa, joka todennäköisesti ylittää liiketilan vuokran. Seurauksena tästä ihmiset jonottavat käteisen loppuessa pankkiautomaatille. Mummot nostavat eläkepäivänä postista koko potin, ja välillä epärehellisen ansaitsemiskeinon keksineet mopopojat saattavat raahata käsilaukustaan kynsin hampain kiinni pitävää eläkeläistä korttelikaupalla mopon

Pers kuurassa

Alle 18 asteen huonelämpötila on terveyshaitta, luin YLEn sivuilta. Toisesta lähteestä luin myös että LVI on ihmisoikeuskysymys. Italiassa vuonna 2010 11,2% perheistä ei voinut lämmittää riittävästi asuntoaan; vuonna 2011 prosenttiosuus oli jo 17,9%. Ja mitähän tuo ”lämmittää riittävästi” sitten ikinä tarkoittaakaan? Sukulaisten luona Napolissa yövyimme autotallista ja pihakeittiöstä elättinä olleen tädin sivuasunnoksi kunnostetussa huoneessa joka oli vapautunut vainajalta, ja jossa oli ilmastointilaitteesta ja autolämmittimestä huolimatta kylmä kuin ryssän helvetissä. Itse pääasunnossa kyhjötettiin takan äärellä, ja keittiössä posotti

Tomun taju

Niinkuin saamessa on lukuisia ilmaisuja porolle ja inuittikielissä lumelle, mahtaakohan Saharan liepeillä asuvilla kansoilla olla useita sanoja tomulle? Miehen ennen lomalle lähtöään pesemässä kodissa olivat kaikki pinnat palatessamme hienonhienon hiekkatomun peitossa. Vaihtoehtona olisi ollut kaikkien ikkunoiden sulkeminen, tunkkainen ja mahdollisesti homehtunut koti. Italialaiset (naiset) suhtautuvat siivoamiseen kiihkomielellä; valitettavasti Italiassa on myös pakko siivota enemmän kuin Suomessa, koska muuten kaikki peittyy tomuun, homehtuu tai molempia. Ymmärrettävästi naisten alhainen työllistymisaste on osaltaan johtanut siihen, että standardi on

Bella Ciao

Fasisimista vapautumisen muistojuhla: makaan sohvalla yläikkunasta lankeavassa auringonvalon kiilassa, nuuhkin vieressäni lepäävän tyttären hiuksia, kuulen piazzalta torvisoittokunnan soittavan Bella Ciao:ta. Vähältä piti etteivät lakkauttaneet koko juhlaa, tai tiedä häntä, kunhan suutaan soittivat. Minulle sopii mainiosti syntymäpäivän jälkeinen taattu lepopäivä.

20 syytä asua Tuppulassa

Olen aiemmin listannut 20 syytä olla asumatta Italiassa, mutta kun ulkosuomalaisten fb-ryhmässä mietittiin mitä kukin jäisi kaipaamaan nykyisestä asuinmaastaan jos joutuisi/pääsisi muuttamaan takaisin Suomeen, päätin minäkin listata omani. Ajatus pahvisen matkalaukun pakkaamisesta ei ole koskaan täysin haudattu. Mesdames et Messieurs; 20 syytä asua Italiassa Tuppulassa: Lähikaupan mortadella. Joonianmeri Ristorante Modò rustico pasticciotto Aamukahvi piazzan baarissa Kesäkahvi jäillä ja mantelimaidolla Lämpimät kesäillat piazzalla Korput Oma tupa. Ei asuntolainaa. Oma lupa. Ei työnantajaa, eikä vuokraisäntää. Työmatkat. Niitä ei

Befana

Tänä aamuna lievän paniikin vallassa sängystä ylös vääntäytyessäni kirosin koko loppiaisnoidan alimpaan helvettiin. Ostoslistalla on kahdeksan karamelleja täyteen tungettua sukkaa, joiden hintahaarukka liikkuu noin 4,99€ ja 9,99€ välillä. Kallimpiakin löytyy Mattelilta tai joltain vastaavalta puljulta. Tyhjiä kiinalaislasten kasaan liimaamia sukkia saa eurolla. Jossain kaapin pohjalla on viimevuotisia, mutta Italian karamellimarkkinat ovat tunnetusti kehnonlaiset. Irtokaramelleja olisi voinut ostaa torilta. Lupaan tänä vuonna valmistaa, tai Project Maman verbiä lainatakseni paskarrella loppiaissukat jo ferragostona. Minun mielikuvissani paskartelu on

Maailmanlopun meininkiä

Uusi vuosi lähti käyntiin jos mahdollista vielä tavanomaista laimeamman optimismin saattamana, sillä tähän mennessä sentään on joulukuun viimeisen päivän iltana voinut huokaista että vuosi on ollut paska, ja jokohan se tästä kääntyisi parempaan. Totta puhuen lähtökohdat ovat jopa paremmat kuin aikaisemmin: minulla on palkka täksikin vuodeksi, autosta kuuluu pankille enää takapuskuri, vuokraisäntä ei käy enää kuukausittain perimässä saataviaan, lähinnä vuokraisännälle ja kansaneläkelaitokselle tuloa tuottanut firma on ajettu nurin ja parempaa yhtiömuotoa odotellessa perheessä on enää

Top