Posts tagged with: Italian keittiö

Arkitehdin parempi sunnuntailasagne

Pitkän blogihiljaisuuden jälkeen alkaa tuntua siltä että minulla olisi jälleen jotain sanottavaa maailmalle. Sitä odottaessa laitan kuitenkin ensin paremman sunnuntailasagneni ohjeen. Jos Huhtipoika saisi päättää, tätä syötäisiin joka ikinen sunnuntai, mutta kun ei. Siihen tuhraantuu sentään koko aamupäivä. Vaikka mitäpä sitä ei tekisi rakkaudesta lapsiinsa.

Hummani hei

Heppaskandaali ravistelee elintarviketeollisuutta, ja vaikka olenkin piintynyt pollenpurija, ymmärrän etteivät kaikki halua syödä hevosta, tai syödä sitä tietämättään. Sehän olisi melkein kuin syöttäisi amerikkalaiselle Petteri Punakuonoa! Raaka-aineiden jäljitettävyydessä on joku ongelma, jos liha lähtee teurastamolta hevosena ja saapuu einestehtaalle nautana. Mutta kai se on tärkeintä että halvalla saadaan, ja että pöydässä on lihaa joka päivä, hei! Itse ostan mielummin hevoseni hevosena, ja (Suomessa) tunisialaisen oliiviöljyn tunisialaisessa kanisterissa, en puolen litran lasipullossa jota koristavat Toscanan kukkulat. Vaan

Anjovispizza

Söin viime lauantaina anjovispizzaa, jota kaikissa muissa Tuppulan pizzerioissa kutsutaan napolilaiseksi paitsi napolilaissyntyisen omistajan pitämässä kantapizzeriassa roomalaiseksi. Sain ruodon nielurisaani. Se ei lähtenyt leipää syömällä, ei pizzanreunoillakaan, mutta ei siitä ihmeemmin haittaakaan ollut. Etsin ruotoa kotimenetelmillä, eli IKEAn FRÄCK –parranajopeiliä ja iPhonen fikkaria käyttäen, mutta eihän kurkussa mitään näkynyt. Muutaman päivän kärvistelyn jälkeen menin omalääkärille jonottamaan, mutta sain puhelun siitä että seuraavalle viikolle varaamani erikoislääkäriaika oli siirtynyt ajankohtaan heti tai vaihtoehtoisesti hamaan tulevaisuuteen. Valitsin erikoislääkärin,

Cozze gratinate

*Gratinoidut sinisimpukat, jouluaaton pöydästämme, s’il vous plait! 1/2 kg sinisimpukoita oliiviöljyä (extra vergine d’oliva) korppujauhoja sardinialaista pecorinoa valkosipulia mustapippuria persiljaa Harjaa sinisimpukat puhtaaksi teräsvillalla ym. ja avaa veitsellä poistaen toinen kuorenpuolisko. Sekoita keskenään korppujauhot, pecorino, hienonnettu valkosipuli, hienonnettu persilja ja mustapippuri. Lado simpukat uunivuokaan, ripottele päälle korppujauhosekoitus. Kaada päälle ohuena nauhana hyvää neitsytöljyä. Paista uunissa n. 200°C kunnes simpukat ovat kypsiä.

Ferreron laki termodynamiikassa

Insinöörit, nuo tarkat kaverit, suunnittelevat lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä niin että talossa pidetään tasaista kahtayhtä kesät talvet.  Silloin kotona on talvella hiki, koska kämppä on kuumempi kuin koulu/työpaikka. Kesällä lämpötilaero ulko- ja sisätilan välillä edellyttää riisuutumista ulos mennessä, ja päinvastoin, pukeutumista sisään tullessa. Olen kehittämässä Nutellalla toimivaa termostaattia. Kun kasviöljy erkanee kaakao-pähkinämassasta pinnalle kellumaan, on liian kuumaa, ja jäähdytysjärjestelmä käynnistyy. Kun Nutella muuttuu kiinteäksi klöntiksi, on asunnossa liian kylmää ja lämmitys kytkeytyy päälle. Minä viihdyn samassa

Rustico

Rustico on tyypillinen lecceläinen pikkusuolainen, joita nautitaan yleensä kahvilassa aamupäivällä (varhain kahviloissa on vain makeaa). Jos jokaisena työpäivänä syö yhden rusticon kello kymmenen maissa, se tietää kymmenen kilon ylipainokertymää viidessä vuodessa. Se saattaa jopa olla kaiken tämän arvoista. Kaupasta saa isompia vaatteita. Viime viikolla kiinteistöviraston virkailijarouva ratkaisi todella kinkkisen ongelman ja vaihtoi päittäin kiinteistörekisterinumeroon vuonna yksi ja kaksi nakkisodan jälkeen liitetyn väärän pohjapiirroksen ilman kaikkien osapuolten kuulemista ja valtuutusten keräämistä maailman toreilta ja turuilta, kun

Zucchine in agro-dolce

Kauden vihannesten suosiminen on hyvä juttu, mutta silloin kun kausi on meneillään voi vihanneksia tulla liikaakin: ensin luomukauppiaan kassissa, sitten tuttavien ystävällisesti lahjoittamana. Poiskaan niitä ei raatsi heittää, elleivät ehdi homehtua jääkaapissa. Eräs suosikkiresepteistäni on hapanimelät kesäkurpitsat: zucchinien ei kuuluisi olla kovin isoja. Tarvitaan: kesäkurpitsaa sormenvahvuisiksi tikuiksi leikattuna 2 rkl oliiviöljyä 1 valkosipulinkynsi chilipalko (suolasardelleja, joka EI ole sama asia kuin Abban mausteliemessä lilluva kilohaili) ruokosokeria 1 tl tilkka balsamiviinietikkaa suolaa kourallinen rusinoita kourallinen pinjansiemeniä

Frisa

Frisa on hapatetusta durumvehnätaikinasta leivottu korppu. Sämpylän kokoiset leipäset halkaistaan kuumana rautalangalla ja kuivatetaan uunissa. Kun kesäkausi alkaa, ei iltaisin tarvitsekaan laittaa muuta ruokaa. Pöytään katetaan: vesikulho, suolamylly, öljykannu, tomaatteja. Lisäksi kelpaa mitä kaapista löytyy: tonnikalaa, kapriksia, hyasintinsukuisia villisipuleita (lampascioni), aurinkokuivattuja tomaatteja, oliivipateeta, oliiveja, latva-artisokkaa öljyssä, munakoisoa öljyssä, sieniä, rucolaa, basilikaa, oreganoa, hapatettua herajuustoa (ricotta scante)… Korppu kastetaan vedessä: noin minuutin uittaminen riittää. Tomaatti leikataan tai puraistaan rikki ja litistetään korpun päälle. Päälle ripotellaan suolaa

Pizza

Tein iltana eräänä Sulttaanille ja itselleni ihan diskreetin pizzan, pienen pakon inspiroimana koska leipää ei ollut kaapissa ja lähikauppa oli kiinni (minäkö lähtisin iltapäivällä kersojen kanssa autolla supermarkettiin?). Pizzan päälle tuli edellispäiväinen tomaattikastike, puristettua valkosipulia, oreganoa ja oliiviöljyä, ei mozzarellaa: marinara siis. Pizza on makuasia. Minä olen syönyt sekä elämäni parhaimman että pahimman pizzan Italiassa: ensimmäinen oli margherita Trianonissa, toinen jonkun sortin hiirimatto Tuppulassa. Napolilaisen pizzan taikinassa on vettä, suolaa, jauhoja, hiivaa. Piste. Aivan ilmeisesti

slow food vs. fast food

Slow Food -liike on syntynyt Italiassa. Mahdollisesti myös fast food. Kadulla syöminen kuuluu erottamattomasti napolilaisuuteen, ja vaikka kuinka puolustaisimme slow foodia, ei kansallista pikaruokaa sovi loukata saati halveksia. Mamman, mafian ja mandoliinin lisäksi pizza on levinnyt kaikkiin kieliin. Meillä syödään noutopizzaa lauantaisin, lähes viikottain: se on kivuttomin tapa viettää iltaa ystäväperheiden kanssa. Ensin keskustellaan intohimoisesti siitä mistä pizzeriasta illallinen haetaan, sitten kirjataan muistiin kunkin toivomukset, soitetaan pizzeriaan, kysytään aika-arvio, mahdollisesti vaihdetaan pizzeriaa ja aloitetaan kierros

Top