Joulukalenterin bonusluukussa jouluseimen fiiliksissä Arkitehti toivottaa hyvää joulua lukijoille, bloggareille, tutuille, nettitutuille ja tuntemattomille!
Joulukalenterin bonusluukussa jouluseimen fiiliksissä Arkitehti toivottaa hyvää joulua lukijoille, bloggareille, tutuille, nettitutuille ja tuntemattomille!
Napolilaisessa jouluseimessä yhdistyvät pyhät ja maalliset, paikoin jopa rienaavat elementit, ja raamatullisten hahmojen lisäksi seimeen on tungettu koko joukko kansanelämää. Aiheesta googlatessani törmäsin Cava de’ Tirrenissä (SA) entiseen jumppasaliin rakennettuun todella mittavaan seimiprojektiin. Seimen – pardon, seimikaupungin – rakentamisesta kertovan videon katsominen maksaa vaivan, vaikkei kuvalaadussa olekaan hurraamista. Sekä historiallisia että ajankohtaisia seimihahmoja myydään joulun alla Napolissa Via San Gregorio Armenolla.
No ei ihan stressi sentään, mutta seimityömaa ei ole vielä edes vaiheessa. Tänä vuonna pitäisi olla Sulttaanin vuoro suunnitella ja toteuttaa virallinen seimi kunniapaikalle takanreunalle, mutta ehkä lapset haluaisivat tehdä huoneeseensa oman projektin, ajattelin, ja ostin valmista maa- ja taivaspaperia. Joulukalenterin yllätyksiksi hankin muutamia lampaita, ja muusta seimeen tarvittavasta miehityksestä teen inventaarion: lastenhuoneen lattialla olen nähnyt lojumassa ainakin aasin ja Jeesuslapsen. Kun jaksaisi ja viitsisi, niin tuppulalaisessa kirjakaupassa selailemassani Oren Ronyn kirjoittamassa oppaassa Costruisci il tuo
Joulumieltä lukijoille ympäri maan piirin. Tänä vuonna ei tarvitse itkeä edes Sylvian joululaulua.
Vuoden 2010 jouluseimi on valmis: vain Jeesuslapsi puuttuu (lisätään seimeen jouluyönä). Juhlakalun syntymän jälkeen paimen ja kaksi itämaan tietäjää (perulaisesta seimestä puuttuu yksi) lähestyvät majaa ja kumartavat vastasyntynyttä loppiaisena. Syntymätalli muistuttaa Sulttaanin mielestä matalaa majaamme, tai pikemminkin parvea sillä majamme ei itsessään ole matala: niin ovat vanhemmat polvillaan ja sädekehät kattoa hipoen…
Jouluseimi on mielestäni paras pala joulukoristelussa, ja jos se olisi minusta kiinni, jättäisin kuusen suosiolla väliin. Sulttaani pitää kuitenkin kynsin hampain kiinni tuosta epäitalialaisesta traditiosta. Koska aikaisempien vuosien joulukuusi heitteille jäätyään oli päässyt niin kovin harvaksi, sahasimme sen polttopuiksi ja toimme taloon anoppivainaan muovikuusen, jonka elinkaaren ekologisuutta tuskin parantaa se että jättäisimme sen lakanoihin käärittynä pannuhuoneeseen. Vainajaa kantamaan tarvittiin kolme miestä: Sulttaani, Italiattaren kummisetä Arkkienkeli ja Karpaattien Karpaasi. Muovikuusi on todella leveä, jouduimme jättämään kaksi