Posts tagged with: pinkkiä

Joulukalenteri 14: Barbie työelämässä

Hankin lisää kuvamateriaalia todisteeksi siitä että Barbiella on elämä, ja sain selville että myös arkkitehtibarbie on olemassa. Minä(kin) leikkaisin tuolle graafisen polkkatukan, pukisin sen mustaan ja tuunaisin sille silmänaluset sävy sävyyn. Michiganissa prototyyppejä kehittäneet arkkitehtiopiskelijat olivat olleet radikaalimpia ja über-feminiinisillä kannanotoillaan kyseenalaistaneet värikoodin: mikseivät arkkitehdit voi pukeutua pinkkiin? Totta puhuen saman kysymyksen taisi esittää myös eräs kurssikaverini, joka kuitenkin katosi riveistä vuosien saatossa. Liian moneen taisteluun ei ilmeisesti kannata tuhlata ruutiaan. Lisää ammattibarbeja:

Joulukalenteri 12: Pukinkonttiin

Pyydän Bratzeilta anteeksi huoritteluani, mutta jos ollaan huolissaan tytöille suunnatusta koko lifestyle-paketista, vaatteista, tv-ohjelmista, mainoksista, leluista, leikeistä, saduista, todellisuudesta, kavereista ja idoleista, niin kyllä nuo rumat isopäät minua ärsyttävät. Parjatulla Barbiella on sentään elämä, vaikka ammatit taitavat olla pääosin klassisia tyttöjen unelma-ammatteja rouva-lentoemäntä-diiva-eläinlääkäri -akselilla, enkä minä sitä fuksiaa SUViakaan ihan välttämättä haluaisi. Ei olla onneksi pyydettykään. Joulupukilta on toivottu Xena-nukkea, mutta koska sarja on tuotettu niin kauan aikaa sitten, ovat kaikki soturiprinsessat jossain vintage-lelukeräilijöiden divarissa.

Hätä keinot keksii

Tuppulaan saapuivat helteiden päätteeksi tai ainakin väliajaksi ensimmäiset viileät yöt. Lapset olivat tähän saakka nukkuneet aluspaitasillaan, mutta nyt tarvittiin pyjamaa. Huomasin heittäneeni kaikki Huhtipojan pieneksi jääneet yöpuvut uffaan. Yritin tarjota Batman-paidan kaveriksi siskon laatikosta lyhyeksi jääneitä housuja, mutta ne eivät kelvanneet. Pinkkiä! Kukkia! Jostain syystä sponsoreilta on tänä vuonna tullut pelkkiä kauluspaitoja ja talvitakkeja, enkä osaa taaskaan päättää kuinka monta kauluspaitaa viisivuotias tarvitsee. Kävin seuraavana päivänä supermarketissa ja totesin pyjamavalikoiman surkeaksi, hyllyssä olleet kappaleet liian

Mistä on pienet tytöt tehty

Löysin blogosfääristä facebook-ystäväni – tässä tapauksessa IRL minulle täysin tuntemattoman italialaisen laktivistin – linkkaaman postauksen sukupuolitetusta mainonnasta jonka pääosassa esiintyvät lapsukaiset. Kuvissa esiintyy pikkutyttöjä ”miehen” eli pikkupojan arvioivan katseen kohteena tai meikattuina, huulet törröllään. Kaikista hilpein kuva on kuitenkin viimeinen, jossa pikkutyttö on selkä kumarassa täyttämässä pesukonetta samalla kun pikkupoika puhuu puhelimessa. Luojan kiitos keittiö ei ole pinkki. Kuvassa hätkähdyttää sen (tahaton?) todenmukaisuus: mahdollisesti lapset tai mainoskuvan lavastanut AD eivät ole koskaan nähneet isän tekevän

Barbapapà

Yksi lapsuuteni vaikuttavimmista arkkitehtuurielämyksistä on Barbapapojen talo (jota ihastelin kirjasta suomalais-kanadalaisen ystäväni luona, en ole varma oliko kirja englanniksi vai suomeksi) ja varsinkin tapa, jolla se on rakennettu. Suurin barbapapa, Barbapapa toimii muottina, ja muut läiskivät hänen päälleen barbasementtiä. Superorgaanista. Ainakin italialaisen lähteen mukaan barbapapojen äiti Annette Tison oli arkkitehti, ja barbapapojen isä, edellämainitun aviomies Talus Taylor, matematiikan ja biologian opettaja. Barbapapat ovat luonto- ja eläinrakkaita, isä-Barbapapa on pinkki vaikkakin mies. Barbapapat ottavat kantaa rakennussuojeluun: 

Lisää pinkkiä… tai oikeastaan fuksiaa

Kevätvimmassa ja rahojeni tunnossa päätän investoida: uudet hammasharjat koko perheelle! Ostan Lidlistä kahden hammasharjan paketin aikuisille (oranssi ja sininen), kahden hammasharjan paketin lapsille (fuksia ja vihreä). Italiatar ilmoittaa haluavansa vihreän, suostun mutta varoitan että veli saattaa luulla fuksiaa hammasharjaa siskon harjaksi. Näin käykin, pieni ihminen kieltäytyy järjestelmällisesti siskon värisenä pitämästään hammasharjasta. Keitän harjat ja vaihdan ne. Itkua, raivoa ja hammasten kiristystä. Jos tiedätte mistä saa ostaa tukkuerän neuvostoliittolaisia orpokodin hammasharjoja, olisin kiinnostunut.

Pink Plague

Tuoreessa lastussaan jl pöyhäisi pinkkiä kasaa, jota aiemmin olivat pöyhineet jo Telegraph ja lehden siteeraama Sue Palmer kirjassaan Toxic Childhood. Teesi on suunnilleen tämä: tytöt ehdollistetaan vaaleanpunaiseen väriin, jonka jälkeen heille kelpaa mikä tahansa roina, kunhan se on pinkkiä. Loistavia uutisia Gazzetta dello Sportille, Barbapapàlle ja Palermon jalkapallojoukkueelle. Vitsit sikseen, minä uskon ettei väri naista pahenna mutta totta puhuen, kun lelukaupassa tai joulunalusaikaan television mainoksissa katsoo millaista roolimallia tarjotaan pinkkiin kuoreen pakattuna, niin se vetää

Lisähuuhtelua edelleen

Kuusi on tuotu terassilta sisään, koristeltu valoin ja olkikoristein. Jo ennestään harva näre on kärsinyt heitteillejätöstä, mutta onpahan aito. Sahaamme kuivaneet alaoksat ja päätämme rakentaa tämänvuotisen seimen kuusen juurelle.   Italiatar on tähän saakka suhtautunut lähestyvään jouluun välinpitämättömästi, mutta yllättäen kirjoittaa joulupukille BABUO NATALE PORTAMI TANTE COSE Kuvitetussa kirjeessä on tanssiva barbi, barbiradio, barbitietokone. Jotain pinkkiä pukinkonttiin? Tyttö suututtaa minut vähintään kahdesti päivässä siihen pisteeseen että harkitsen- peräti jokaikisellä kerralla – Joulupukin Kostoa, sitten lepyn,

Vaaleanpunainen vyö karatessa

Mistä on pienet tytöt tehty? Ikuisuuskysymys biologian ja kasvatuksen vastuusta sosiaalisen sukupuolen rakentumisessa askarruttaa minua usein. Viimeksi eilen kun Italiatar kirkkain silmin ilmoitti etteivät autot ja tietokoneet ole tyttöjen juttuja, anteeksi kuinka, internetissä asuvan äidin tyttäreltä aika ällistyttävä toteama jonka alkuperää emme saaneet selville edes kaksiäänisessä ristikuulustelussa. Tytöllä on menossa läpeensä pinkki vaihe, johon ehkä osaltaan vaikuttavat joukkoon kuulumisen paineet scuola maternassa. Media antaa osansa, joulunalusajan mainoksissa vaaleanpunaista hempeää tytöille, action man pojille, setä puhuu

Top