Tommi Uschanov kirjoitti viime sunnuntain Pravdassa Italiassa vaikuttavaa yhdysvaltalaista taloustieteilijää Jeffrey V. Butleria siteeraten tasa-arvon kulttuurisista esteistä. Jotta voisi nousta hyväosaiseksi, täytyisi saada hyvä itsetunto, jollaisen saa helpoiten olemalla hyväosainen jo valmiiksi. Miksi lähteä edes yrittämään, jos kokee jo etukäteen luultavasti epäonnistuvansa?
Kun aikani olen kuunnellut dottor Montin reseptejä valtion kassan pelastamiseksi, sain loistavan idean: laajennetaan valtion monopolin tarjontaa! Ensin myydään uudet myyntilisenssit tupakkakaupan pitäjille, ja sitten rahastetaan kansan paheilla. Vai väittääkö joku, että tupakan ja alkoholin myynti on moraalista? Tai loton ja veikkauksen pyörittäminen? Minä kannatan kannabiksen laillistamista. Laillistaminen veisi melkoisen tuloerän järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Vaikka kuinka ideaalisella tasolla toivoisin ihmisten löytävän elämäänsä mielekkäämpää sisältöä kuin päänsä sekoittamisen, uskon silti että niiden jotka eivät viihdy omassa seurassaan
Uusi vuosi lähti käyntiin jos mahdollista vielä tavanomaista laimeamman optimismin saattamana, sillä tähän mennessä sentään on joulukuun viimeisen päivän iltana voinut huokaista että vuosi on ollut paska, ja jokohan se tästä kääntyisi parempaan. Totta puhuen lähtökohdat ovat jopa paremmat kuin aikaisemmin: minulla on palkka täksikin vuodeksi, autosta kuuluu pankille enää takapuskuri, vuokraisäntä ei käy enää kuukausittain perimässä saataviaan, lähinnä vuokraisännälle ja kansaneläkelaitokselle tuloa tuottanut firma on ajettu nurin ja parempaa yhtiömuotoa odotellessa perheessä on enää
Tulvat Rankkasateiden aiheuttamat tulvat hautasivat mutavyöryyn maailmanperintölistalle kuuluvat Cinque Terren kylät Ligurian rannikolla. Seuraavaksi Genova sai laskea kuolleitaan. Nyt Po-joen vesi on ennätyskorkealla, ja sateet siirtyvät kohti Keski – ja Etelä-Italiaa. Kun maanvyöry viimein tappaa myös Salernon maakunnassa, puhutaan uutisissa luvatta rakentamisesta ja camorrasta. Jopa Berlusconin mukaan Genovassa on rakennettu sinne minne ei olisi pitänyt rakentaa. Se on rohkeaa puhetta ministeriltä joka on allekirjoittanut kaksi luvatta tehtyjen rakennusten ”armahdusta” maksua vastaan. Syntejä on annettu anteeksi
Perheemme – tai tarkalleen ottaen kiinteistökapitalistipuolisoni Sulttaani – on nyt kahtakymmentäseitsemää neliömetriä rikkaampi. Entisen studion jättäminen oli lähes pakon sanelemaa kun vuokranmaksupäivien väli tuntui vuosi vuodelta lyhyemmältä, ja notaarin kesälomalta palaamista odotellessa olemme tulleet toimeen miten parhaiten olemme taitaneet. Toiminnallista evakkoa jatkuu vielä tovi, jotta saamme seinät maalattua, sähköt ja netin pelittämään. Hei hei faksi ruokailuryhmän tuolilla. Ei tule ikävä.