Benaltrismo; nimi asenteelle, jossa mitään ongelmia ei voida ratkaista, koska on olemassa tärkeämpiäkin ongelmia. Kuten nälkäänäkevät lapset tai maailmanrauha.
Arjesta Italiassa
Benaltrismo; nimi asenteelle, jossa mitään ongelmia ei voida ratkaista, koska on olemassa tärkeämpiäkin ongelmia. Kuten nälkäänäkevät lapset tai maailmanrauha.
Tämän vuoden joulukalenteriteemana on jälleen italian opiskelu, 24 käyttökelpoista ja ajankohtaista sanaa. Pontificare on sana, jota voi käyttää moraalisella ylemmyydellä ja kaikkitietäväisellä sävyllä julistamiseen. Tyylilaji on hyvin yleinen sosiaalisessa mediassa. Ks. pontefice, antiikin Rooman ylipappi, nykyisin piispa, useimmiten paavista (Rooman piispasta) käytetty arvonimi.
Suomen blogosfääriä ja lapsensa sosiaalisen median takia laiminlyöviä mielensäpahoittajafemakkoja on kuohuttanut tuore äitien paheksuntakampanja, jossa puhelimen näpräämistä verrataan väkivaltaan. Ei ole niitä lasten höpinöitä ennenkään kuunneltu 24/7. Töitä ovat tehneet, ja töiden päälle kiireessä ja väsyneenä hoitaneet ruuat ja pyykit ja siivouksen. Ja jos videolla puhelinta näpräisi kotityöpäivän ottanut sankari-isä, niin ei näkyisi korppia mailla eikä halmeilla. Työpostiinsa se varmaan vastaa.
Jari Tervo on saanut paljon palautetta epäiltyään, että suomalaiset ovat autistisempia kuin muut kansakunnat, ja että se selittäisi myös suomalaisten rasismia. Sama ajatus oli tullut vastaan jo jokunen aika sitten kun kaverin seinällä joku kommentoi nähneensä eräässä Suomi ensin -miekkarissa ”koko autismin kirjon”, ja mikäettei, voihan jonkun erityiskiinnostuksenkohde olla maahanmuuton vastustaminen. Kuten myös maahanmuuton vastustamisen vastustaminen, Pokémonit, Minecraft tai vaikka joukkoliikenteen reittikartat. Jokaiselle jotakin. Asia jäi vaivaamaan minua niin paljon, että jouduin tulemaan ulos vuosia kestäneestä blogihiljaisuudesta. Tervo itse ei varmaankaan
Blogin pitäisi, tai olisi pitänyt juhlia kymmenvuotista taivaltaan. Ei tässä paljoa juhlittavaa ole. Kuittaan, ja ilmoitan olevani hengissä. Ehkä jonakin päivänä vielä haukun lämpimikseni Immosen. Lapsista voisi kirjoittaa kaikenlaista, mutta alkavat joutavat olemaan niin isoja etten viitsi heidän asioitaan täällä julkisesti repostella. Saavat tehdä sen itse tahollaan.
Luin viimeinkin Anu Silfverbergin Äitikortin, kun kirjaston varausjono (ja keskustelu kirjasta) oli hiipunut ja niteitä riitti hyllyyn asti. Seuraavana aamuna luen Hesarista naistentautien erikoislääkäri Hannu Vierolan mielipidekirjoituksen siitä että lääketieteellisesti ajateltuna vauvan syntymä kannattaisi ajoittaa syyskuuhuun. Youtube mainostaa ovulaatiotestejä. Päätän skipata tämän kierroksen, täsmäraskaudella tai ilman. Olen ilahduttavasti etääntynyt aiheesta. Olen myös huomannut että aika monet ihan tavalliset ihmiset ovat jonkun äitejä, ja siitä on ollut enemmän tai vähemmän haittaa työelämässä, maasta ja ammatista riippuen.
Pitkän blogihiljaisuuden jälkeen alkaa tuntua siltä että minulla olisi jälleen jotain sanottavaa maailmalle. Sitä odottaessa laitan kuitenkin ensin paremman sunnuntailasagneni ohjeen. Jos Huhtipoika saisi päättää, tätä syötäisiin joka ikinen sunnuntai, mutta kun ei. Siihen tuhraantuu sentään koko aamupäivä. Vaikka mitäpä sitä ei tekisi rakkaudesta lapsiinsa.
Kodissamme perinteiseksi mudostunut Mardi Gras Jambalaya, cajun-versiona eli ilman tomaattia.
Lämpöhuopa oli vihoviimeinen ajatus joka oli mielessäni muuttaessani reilut seitsemäntoista vuotta sitten Firenzeen satiinipyjama matkalaukussani. Italian talven kosteus ja koleus tuli yllätyksenä. Viime jouluna kuitenkin taivuin normaalin edessä, ja Joulupukki (Amazon) toi ison paketin kuusen alle. Ei enää koskaan kosteita viileitä lakanoita! Lakanan alle sijoitettava huopa – tai pikemminkin sängynlämmitin – napsautetaan päälle tuntia ennen nukkumaanmenoa, ja sammutetaan nukkumaan mennessä. Jotkut nukkuvat lämmitys päällä, mutta se ei lämpimän untuvapeiton kanssa ole mitenkään tarpeellista. Villasekoitteinen peitto