Kategoria: äitiys

Äitikortti

Anu Silfverbergin tuore kirja puhuttaa mutsilandiassa. Olisi ihan kiva kirjoittaa kirjasta eikä haastatteluista. Ihmettelen sitä etten löydä kirjaa sähköisenä. Minulla olisi nyt vaalivapaa. Jos tilaan painetun niteen, on ajankohtainen keskustelu auttamatta ohi kirjan saapuessa – mikäli se ylipäätään saapuu. Haastattelujen perusteella voin ainoastaan kummastella miksi vauvan jatkuva kantaminen ja pitkä imetys eristävät äidin yhteiskunnasta kotiin?  Todennäköisesti lehtijutuissa nostetaan esille vain raflaavia kommentteja joissa (kymmenen vuotta sitten) viimeisimpiä muoti-ilmiöitä eko- ja kiintymysvanhemmuutta mollataan, koska vastakkainasetteluahan ei Suomessa ole

Vuoden Mutsi Award

Project Mama heitti arvostetulla ja tavoitellulla Vuoden Mutsi Awardilla. Palkintolautakunnan mukaan blogini mahtava meininki on miellyttävää sekamelskaa politiikasta, Steve Jobsista ja perhe-elämästä Italiassa. Siinähän päälinjaus tuli selkeästi. Lisäisin tuohon oikeastaan vain keskinkertaisen keskilattian imuroinnin.   Tunnen itseni Vuoden Mutsiksi…

Wahlgren

Minun ollessani tuore äiti Anna Wahlgrenin Lapsikirja oli jo ehtinyt 14. suomenkieliseen painokseensa. Nyt aikansa lastenkasvatusguruksi nostetun ruotsalaiskirjailijan maine kasvattajana on mennyttä tyttärensä Felicia Feldtin kertoessa lapsuutensa traumoihin juurensa juontavista ihmissuhdeongelmista, masennuksesta ja terapioistaan omaelämäkerrallisessa paljastuskirjassa Felicia försvann. Anna Wahlgren on itse kertonut kirjassaan olevansa rikkinäinen ja ristiriitainen ihminen, tosin lähes kaksisataa sivua laajasti siteerattuja nukutusohjeita edempänä. Siksi asia saattaa tulla monille lukijoille yllätyksenä. Päätän olla julistautumatta kasvatusguruksi, sillä en halua lukea mistään bestselleristä kuolemattomia lausahduksiani maalaamattomien puulelujen

Mater dolorosa

Petja mietti miksi kutsua lastaan vaille jäänyttä, kun leskelle ja orvolle on omat sanansa. On tätä ennenkin sähköpostilistalla mietitty, ja vastaus on: äidiksi tai isäksi, lapsen kuolema ei ole muuttanut statusta… ja lisäksi se oli ennen niin hirveän yleistä, köyhässä maailmassa edelleen. Äidin surua on kuvattu taiteessa, kirkollisessa etenkin sitä kuuluisinta. Italiattaren koulumatkalla on niitä kaksikin, kadunvarren alttarissa naiset surevat ristin juurella ja katedraalin sivulaivassa on mustapukuinen paperimassaneitsyt jota pitkänäperjantaina kannetaan ympäri kaupunkia yhtälailla surupukuisten

Top