Kategoria: Hipstamatic

Joulukalenteri 1: Joulukalenteri

Jo perinteeksi muodostuneen joulukalenterin ykkösluukussa en voi olla viittaamatta norjalaisprofessorin huoleen siitä, kuinka kalliit joulukalenterit ovat haitaksi lapsille. Jutun juuren nappasin Project Mamalta. Meillä oli jo hamalla seitsemänkymmentäluvulla äitini juuttisäkistä ommeltu taskukalenteri, joka on edelleen käytössä Automiehen tyttärellä. Tänä vuonna ripustin seinälle anoppivainaan Napolista ostaman joulupukinlärvin kruunaaman huopaisen kalenterin. Lisäksi varastossa on Lidl’in kalenteri jossa enkelin ja tähden muotoiset taskut roikkuvat nauhassa, ja jonka ostin kun se oli niin tolkuttoman halpa. Sen voi ripustaa pyykkipojilla

Rokkitähdet

Päätin sitten ostaa Jobsin elämäkerran, koska olen jo lukenut Jimi Hendrixin, Jim Morrisonin, Bob Marleyn ja Édith Piafin vastaavat. Yhtä henkilöä hehkuttavat elämäkerrat ovat yleensä vähän tylsiä. Steve saa pitää minulle seuraa tulevalla viikolla matkalla jonka etappeina ovat Tuppula – Roma Tiburtina – Fiumicino – Arlanda – Helsinski-Vantaa – Oulu. Matkantekoon vierähtää kokonainen vuorokausi. Kun ryydyn lukemiseen, katson jotain eurodekkaria podcastina. Mitä vain kunhan en väännä PowerPoint -esitystä vielä lähtöportilla.

Kauppasaarto

Viikon ruokalistan suunnittelu ei kuulu vahvempiini, mutta joskus yritän kuitenkin ennakoida seuraavaa päivää, varsinkin jos käteen on jäänyt ylimääräistä kun vuokraisäntä ei enää kolkutakaan kuun viidestoista. Tehdessäni ruhtinaallisia kahdenkympin kauppoja vitsailin asiasta lähikauppiaalle, ja sain kauppiaan pojalta, klassisesta lyseosta huolimatta salaminleikkaajaksi alennetulta nuorukaiselta vastauksen: niin, meidän on pakko suunnitella ruokalista etukäteen koska me teemme töitä. Jo on helvetti. Italiassa yleensä ja tuppukylissä erityisesti, tai päinvastoin, on tapana etteivät ihmiset pidä huolta omista asioistaan. Ystävien ja

Vaaka

En ollut uskaltautunut vaa’alle ainakaan kolmeen vuoteen, ja kun viimein päätin katsoa totuutta silmästä silmään, totesin painavani kolme kiloa enemmän kuin pelkäsin, ja seitsemän kiloa enemmän kuin mitä olin viime punnituksessa painanut. Että ei se paino vaan mitat, ja painontarkkailuun riittää jos mahtuu samoihin vaatteisiin, ja blaa blaa. Ilmeisesti jatkuvasti kiristyvään vyötärökaitaleeseen tottuu, ja ne housut jotka eivät mahdu päälle ovat varmastikin kutistuneet pesussa. En ole siis tarkkaillut painoani, enkä syömistäni. Tunnettu tosiasia on että

Lounastunti

Ruuanlaitto ei helteellä hotsita, ja koska piazzalla leikitään auringonlaskusta yömyöhään, nukkuvat (eivät ainoastaan) lapset puolillepäivin. Tänä vuonna kesälomatta jäänyt Sulttaani menee iltapäiväksi töihin, ja oikeastaan paras sauma rannalle menemiseen sunnuntain lisäksi on lounastunti. Rantalounaaseen tarvitaan: 2 l muovinen hanaviinipullo, tyhjä, täytetty puoliksi vedellä, pakastettu, täytetty loppuun vedellä; IKEAn mukit; kylmälaukku (Thermos-merkkinen reppumalli); kylmäkallet; sämpylöitä, täytetään kotona tai viimeistään rannan elintarvikemyymälässä itse kunkin henkilökohtaisten mieltymysten mukaan; jääteetä; pillimehua; olutta; pullonavaaja; pestyjä ja viipaloituja hedelmiä muovirasiassa; roskapussi

Top