Kategoria: kuvia Tuppulasta

Hipstamatic

Ihme juttu on että sitten kun on käytettävissä pelit ja vermeet joilla saa terävää kuvaa megapikselikaupalla, alkaa kaivata vanhoja polaroideja joissa väribalanssi on persiillään. Ensin leikin koneelle ladatulla polaroid-ohjelmalla, mutta uusimman lelun myötä olen enenevässä määrin hurahtanut appseihin joilla saa suoraan kuvatuksi kummia kuvia: ensiksi latasin Polaroid Digital Camera Appsin ja melkein heti sen perään Hipstamaticin. Ehkä todellisuus on rumaa ellei sitä korjaa kontrastilla, rakeisuutta lisäämällä, suotimilla, vaaleanpunaisilla laseilla, taikatempuilla, joita ennen tehtiin pimeässä huoneessa.

Lounastunti

Ruuanlaitto ei helteellä hotsita, ja koska piazzalla leikitään auringonlaskusta yömyöhään, nukkuvat (eivät ainoastaan) lapset puolillepäivin. Tänä vuonna kesälomatta jäänyt Sulttaani menee iltapäiväksi töihin, ja oikeastaan paras sauma rannalle menemiseen sunnuntain lisäksi on lounastunti. Rantalounaaseen tarvitaan: 2 l muovinen hanaviinipullo, tyhjä, täytetty puoliksi vedellä, pakastettu, täytetty loppuun vedellä; IKEAn mukit; kylmälaukku (Thermos-merkkinen reppumalli); kylmäkallet; sämpylöitä, täytetään kotona tai viimeistään rannan elintarvikemyymälässä itse kunkin henkilökohtaisten mieltymysten mukaan; jääteetä; pillimehua; olutta; pullonavaaja; pestyjä ja viipaloituja hedelmiä muovirasiassa; roskapussi

Repale

Italiassa laki määrää, että julkisissa virastoissa, kouluissa tms. pitää roikkua valtionlippu, ja kun velvollisuus on täytetty niin se siitä. Toinen arkkienkeleistämme oli jo kuvannut repaleen ja lähettänyt sen pormestarin fb-taululle. Siitä tuskin oli apua. Lippu poistettiin vasta kun karabinieerit olivat kautta rantain lähettäneet sanan kunnanisille että mikäli repale ei katoa välittömästi, odottaa kuntaa syyte lipun halventamisesta. Olen jokseenkin samaa mieltä, vaikken kiihkeä nationalisti olekaan. Italia, outo maa jossa liputetaan lähinnä vain jalkapallo-otteluissa.

Tripoli Italiana

Olen aina epäillyt että Gaddafi repisi pelihousunsa, jos hänelle selviäisi että jossakin jumalan selän takana on vielä katu nimeltä via Tripoli Italiana. Toisen maailmasodan jälkeen Yhdistyneiden Kansakuntien hallitsema, vuonna 1951 itsenäiseksi julistautunut Libya oli Italian siirtomaa vuosina 1911-1943, ja fasisminaikainen kadunnimi on epähuomiossa livahtanut itsesensuurin ja historian kosmeettisen uudelleenkirjoituksen seulasta kun koko Italian kansasta tuli  yhdessä yössä antifasisteja. Totta puhuen pari muutakin seikkaa on jäänyt jumalanhylkäämässä kadunpahassa huomaamatta, varmaan siksi kun siitä ei mahdu mahtimaasturilla

Top