Posts tagged with: Tuppula

Rintanappien aika

On taas se aika vuodesta, jolloin olkalaukkuun pitää kiinnittää rintanappi ettei kenellekään jäisi epäselväksi oma kanta seuraavissa aluevaaleissa. Jos vaikka olisin mielipidejohtaja, ja joku ääntään epäröivä vakuuttuisi. Vaaliehdokasta mainostavissa rintanapeissa on jotain perin amerikkalaista. Ensimmäinen nappini oli Clinton vuonna 1992: sitä oli hieman hassu kantaa, koska asia ei juuri minulle kuulunut, mutta olimmehan sentään seuranneet kaikki viralliset kaksinmittelöt joissa Bill oli osoittautunut paaa-aljon isä-Bushia fiksummaksi, mikäli tuota nyt voi pitää saavutuksena. Asiaa harrastavien iloksi linkkaan

Kuukauden kuva: helmikuu

11.02.2010 klo 12.04 Sinitaivas, vihdoinkin! Sana on kiertänyt: saa sinne pysäköidä, eivät ne sakota. Iltaisin alkaa olla autoa niin paljon ettei pysäköintipaikkaa löydy ennen setäkerhojen sulkemisaikaa. Kotiinpääsykään ei ole ihan varmaa, kun pysäköivät portin eteen. Tammikuun kuva: Joulukuun kuva: Marraskuun kuva: Lokakuun kuva: Syyskuun kuva: Muut kuvahaasteeseen osallistujat löytyvät täältä.

Kuukauden kuva: tammikuu

11.01.2010 klo 12.01 Kun aina on niin harmaata, aikaistin kuvan kellonlyömää keskipäiväksi, jolloin soida raikasivat niin piazzan kuin kirkkojenkin kellot. Katu on suljettu liikenteeltä, mutta asukkaat saavat siellä mellastaa. Joku riisipussi siellä on parkissa sivupeilit kylkiä myöten. Baarijuorun mukaan se on hinta siitä, että olemme antaneet avata autoliikenteelle Tuppulan ainoan kävelykadun, ja sitä varten se suomalainen arkkitehti on käynyt ottamassa jopa valokuvia useampaan kertaan. Hah! Mitä siihen kävelykatuun tulee, niin yhtä vähän tai paljon autoja

12 kuvaa: joulukuu

11.12.2009 klo 15.15 Ihan sinitaivasta ei tähänkään kuvaan saatu, mutta pilvien seasta pilkottaa sentään vähän jotakin, ja valo on jyrkempi. Muuten koleanharmaata, ja lämpötila siinä kahdentoista hujakoilla. Jotain autoja sinne on tullut, ja liikennemerkkejä on vähän siirretty että pääsisivät parkkeeraamaan 🙂 Marraskuun kuva: Lokakuun kuva: Syyskuun kuva: Muut 12 kuvaa -haasteen osanottajat löydät täältä.

12 kuvaa: marraskuu

11.11.2009 Martinpäivänä, klo 12.20: Tietyö on näiltä näkymin valmistunut, lopputarkastusta vaille, ja ehkä siksikään katua ei ole avattu autoliikenteelle. Me emme ole ensimmäisenä hoputtamassa. Kuvauspaikallani on betoniporsaaseen törkättyjen liikennemerkkien viidakko, mutta löydän silti askelkiveni. Putkimiehet ovat vetämässä rumaa sinkkiputkea kaasumittarista boileriin: Italiassa kaasuputket viedään turvallisuussyistä pintavetoina, vaikka seinän sisään railoon upotettu putki olisi kyllä monin verroin sievempi. Putkimies tietää kertoa että Sveitsin rajan tuolla puolen alkaa toinen meininki. Sinne on matkaa reilut toistatuhatta kilometriä. Mutta

älytaulu (hoi, älä jätä)

Italian kouluihin kaavaillaan älytauluja liitutaulujen sijaan, ja koulukirjojen korvaamisesta e-kirjoilla puhutaan myös. Että kuka ne maksaa, ja minkälaiset e-kirjat. Ettei käy niin kuin laissa joka määräsi että liikkeissä tulee olla kassakone, joka täyttää seuraavat vaatimukset… oho, sama äijä lakia säätämässä ja Olivettin hallituksessa. Sattuuhan sitä. Tuppulassa vielä odotetaan että peruskouluun saataisiin kouluruokailu, ja että raha riittäisi vessapaperiin. (Älytaulu on kuulemma saatu, mutta ilman projektoria.)

ZTL*

Tuppulan sydämessä, piazzan ja katedraalin välissä, on kolmenkymmenen metrin mittainen kävelykatu. Vuonna 1991 muutamien rakennusten perustusten sortuminen via Duomolla jakoi vanhankaupungin kahtia lähes kymmeneksi vuodeksi. Luhistuminen oli tapahtunut vähin äänin yöllä; vessaan matkalla ollut lapsi oli herättänyt äitinsä kysyäkseen miksi olohuoneessa oli rappunen. Koko katu evakuoitiin samana yönä ja seuraavan vuosikymmenen ajan etsittiin maksumiehiä, myös rakennustelineille jotka seisoivat koko sen ajan tien tukkeena. Syylliseksi saatiin puhelinlaitos ja sen huolimattomasti hoitamat kaivuutyöt, avokaivantoon satanut vesi sekä

12 kuvaa: lokakuu

Kuva on otettu 11.10.2009 klo 13.30.  Valaistus on ehkä pahin mahdollinen: etelästä puhaltaa scirocco-tuuli, taivas on maidonvalkoinen ja pilvisyydestä huolimatta runsas hajavalo vie kaikki varjot ja kontrastit. Duunareita kaivanneille: kuukauden kuvauspäivä sattuu sunnuntaiksi, mutta eivätkö ole saaneet aikaiseksi? Jos säät sallivat, niin katu on kuukaudessa melkein valmis, ja pahimmassa tapauksessa avattu liikenteelle. Punainen Ape kadunmutkassa on parkissa lähes tismalleen samassa paikassa kuin kuukausi sitten. Muistin virkistämiseksi syyskuun kuva:

Mensa

Italiassa mensalla ei yleensä viitata mihinkään älypäiden kerhoon, vaan kouluruokailuun. Tuppulassa se alkoi maanantaina, ei tietenkään kaikille vaan ainoastaan scuola maternalle. Lapsi, siis mikäli on läsnä eikä kotona ja kipeänä,  jättää joka aamu opettajan pöydälle nimellä ja päivämäärällä varustetun lounassetelin, joita haetaan kunnan koulu- ja sosiaalitoimesta. Kunnanvirasto ei ota rahaa vastaan; maksu hoidetaan etukäteen postissa pitkällä maksulomakkeella, johon kolmeen eri kenttään kirjoitetaan yhtäpitävästi mustalla tai sinisellä kynällä (pienellä painettu präntti lomakkeen alareunassa uhkailee) tilinumero, tilinhaltijan

Autenttista Italiaa

Strada Provinciale 367, harmaa taivas matalalla, siellä täällä tienpenkan nurmea laiduntavia lammaslaumoja, aukikynnetyt pellot, tuulenpuuskien tuivertamat oliivipuun taivasta vaaaleamman harmaat tupsulatvat. Jo aamusta suuntaan Italian autenttisten kylien yhdistyksen tilaisuuteen. Kalòs ìrtate, toivottaa tienvarsikyltti tervetulleeksi. Olen saapunut Salenton kreikkalaisalueelle, Grecia salentinaan. Tie on suora ja ajan reipasta vauhtia, vain muutama satunnainen audimies sujahtaa ohi kohti tummaa taivaanrantaa. Vanhankaupungin kunnostamiseksi ja elämänlaadun kohentamiseksi tarvitaan yhteisö, visio ja rohkeutta tehdä päätöksiä, jopa erehtyä. Minä luulen että Salenton kreikkalaiskylät

Top